NIVALA
Kunnan perusinventointi
Museovirasto, arkeologian osasto
Inventoija FM Satu Koivisto
Nivalassa ei ole aiemmin suoritettu kattavaa perusinventointia. Mm. arkeologit Paula Purhonen ja Markku Heikkinen ovat tarkastaneet alueella sijaitsevia kiinteitä muinaisjäännöksiä ja esineiden löytöpaikkoja 1970- ja -80-luvuilla. Nivalasta tunnettiin ennen inventointia 13 kiinteää muinaisjäännöstä, joista valtaosa on kivikautisia asuinpaikkoja. Inventoinnin tavoitteena oli tarkastaa irtaimien esineiden löytöpaikat mahdollisten kiinteiden muinaisjäännösten havaitsemiseksi, etsiä uusia kohteita mm. asukkaiden ilmoitusten perusteella ja tarkastaa jo tunnettuja muinaisjäännöskohteita.
Inventoinnin tuloksena alueelta löytyi yhdeksän uutta kivikautista asuinpaikkaa, rautakautinen kuppikivi, mahdollinen lapinraunio ja ajoittamaton kuoppakohde. Lisäksi Nivalan kotiseutumuseon kokoelmista löytyi n. sadan ennalta tuntemattoman kiviesineen kokoelma. Vallitsevana muinaisjäännöstyyppinä ovat pellolla sijaitsevat kivikautiset asuinpaikat. Kohteet keskittyvät selkeästi alueen vesistöjen, Kalajoen ja sisäjärvien loiville rantapelloille. Nivalan ensimmäinen rautakautinen kiinteä muinaisjäännös, Sarjankylän kuppikivi, löytyi vahingossa kiviesineen löytöpaikan tarkastuksen yhteydessä. Kivikautisia asumuspainanteita ei tutkimusalueelta löytynyt sinnikkäistä etsinnöistä huolimatta. Alueelle mahdollisia jätinkirkkoja pyrittiin löytämään korkeammilta mäiltä, mutta tietoja sellaisista ei alueelta saatu. Muutamia lapinraunioita tunnetaan naapuruskunnista; Nivalasta löytyi inventoinnissa yksi mahdollinen tähän muinaisjäännöstyyppiin liittyvä kivirakennelma.
Nivalan kiinteiden muinaisjäännösten vähyyteen suhteessa irtolöytöjen määrään liittyvistä tekijöistä saatiin havaintoja jo inventoinnin esityövaiheessa ja oletukset varmistuivat maastossa. Lähes 98 % Nivalan kivikautisista irtolöydöistä on tehty peltoa raivattaessa tai pelto-ojia kaivettaessa. Usein löytötiedoissa on mainintoja paikalta löytyneistä liesistä ja/tai hiilistä. Kunnan pinta-alasta yli kolmanneksen peittävät peltolakeudet sijaitsevat suurelta osin kivikautisilla rantakorkeuksilla, joten on hyvin todennäköistä, että suuri osa kivikautisista asuinpaikoista on tuhoutunut peltoviljelyn vaikutuksesta. Löytöpaikkojen paikallistaminen 100 tai 150 vuotta sitten annettujen selvitysten perusteella on Nivalan tapauksessa erityisen vaikeaa tilojen peltoalan laajuuden takia. Joissain tapauksissa sijainti oli vielä määritettävissä suhteellisen tarkastikin ja paikalta saattoi löytyä kivikautista asuinpaikkamateriaalia. Asuinpaikkojen säilymistä peltokerroksen alapuolella ei kyetty eikä pyrittykään selvittämään tämän inventoinnin yhteydessä. Pelloille kaivettavien koekuoppien avulla asiaa olisi ollut mahdollista selvittää, mutta työ olisi ollut niin aikaa vievää, että tämän inventoinnin tulokset perustuvat peltokohteiden osalta ainoastaan pintapoimintaan.
Löydöt: KM 35445 - 35461
Ajoitus: esihistoria
Kunnan pinta-ala: 539 km2
Kenttätyöaika: 1. - 30.6.2005
Tutkimuskustannukset: Museovirasto, arkeologian osasto, 12 700 euroa
Tutkimusraportti: Satu Koivisto, Museoviraston arkeologian osaston topografinen arkisto |