LAPPAJÄRVI
Kunnan perusinventointi
Museoviraston, arkeologian osasto
Inventoija FM Satu Koivisto
Lappajärven kaupungin muinaisjäännösinventointi otettiin mukaan Museoviraston arkeologian osaston kesän 2006 kenttätyöohjelmaan alueen vanhentuneen ja osittain puutteellisen inventointitilanteen johdosta. Ennen kesän 2006 inventointia kaupungin alueelta tunnettiin 10 kiinteää muinaisjäännöstä. Irtolöytöjä on saatu talteen kuitenkin noin sata.
Inventointi rahoitettiin Museoviraston arkeologian osaston varoin. Aikaa koko projektiin käytettiin yhteensä kuusi viikkoa, joka jakautui siten, että inventoinnin esitöihin käytettiin vajaa viikko, kenttätöihin kaksi viikkoa ja jälkitöihin ja raportin laadintaan n. kolme viikkoa. Maastotöitä Lappajärvellä tehtiin 8.–19.5.2006.
Inventoinnin esi-, kenttä- ja jälkityöt teki allekirjoittanut Museoviraston arkeologian osastolta. Ennen inventointia lähetettiin tiedotteet paikallislehtiin ja Lappajärven kuntaan, missä pyydettiin paikallisia asukkaita ilmoittamaan vinkkejä alueen esihistoriaan ja historiaan liittyen. Ilmoituksia tulikin jonkin verran ja näitä vihjeitä käytiin tarkastamassa maastossa. Kenttätöissä inventoijan apuna toimi ajoittain Lappajärven paikallisia asukkaita.
Inventointi keskittyi koko kaupungin alueelle. Vähäisen maastotyöajan takia keskityttiin ihmisen toiminnan kannalta otollisille alueille. Maastossa kuljettiin jalan, autolla ja soutuveneellä. Lappajärven pinta-ala on n. 523 km2, josta on vettä 139 km2.
Inventoinnin maastovaiheessa tarkastettiin kaikki Lappajärven tunnetut muinaisjäännöskohteet rekisteritietojen päivittämiseksi. Eri aikoina Museovirastoon ja paikallismuseoihin tehtyjä ilmoituksia tarkastettiin 12 kappaletta ja tämän lisäksi käytiin tarkastamassa yhteensä 31 löytöpaikkaa. Kohteiden sijaintitiedot tallennettiin GPS-paikantimella ja kiinteiden muinaisjäännösten laajuus pyrittiin arvioimaan maastossa. Inventoinnin tuloksena löytyi seitsemän uutta kiinteää muinaisjäännöskohdetta, kaikki kivikautisia asuinpaikkoja sekä kaksi tentatiivikohdetta. Puustin ennestään tunnetulta pellolla sijaitsevalta kivikautiselta asuinpaikalta löytyi kauempaa metsästä Lappajärven ensimmäiset kivikautiset asumuspainanteet.
Koska inventoinnin maastotyöskentelyyn oli varattu aikaa vain kaksi viikkoa, huolellisella esityöskentelyllä oli inventoinnin tehokkaaksi suorittamiseksi ensiarvoinen merkitys. Markku Torvisen inventointikertomus vuodelta 1977 on niin huolellisesti laadittu, että alueen lukuisien irtolöytöpaikkojen paikannus osoittautui maastossa vaivattomaksi. Inventoinnin yhteydessä tutustuttiin myös Lappajärven museon toimintaan ja havaittiin, että museon kiviesinekokoelmat ovat sekoittuneet useiden muuttojen ja uudelleenjärjestelyjen takia. Lähes kaikki kiviesineet on talletettu museon varastoon ilman minkäänlaisia löytötietoja. Museoviraston arkeologian osaston topografisessa arkistossa on vielä yksityiskohtaisia löytötietoja Lappajärven museon kokoelmien esineistä, joita kuitenkin on näin jälkikäteen lähes mahdotonta yksilöidä.
Lappajärven kivikautinen asutus sijoittuu alueen suurimpien vesistöjen, Lappajärven, Välijoen ja Vieresjoen eriaikaisille rantavaiheille. Lappajärveltä tunnetaan myös suhteellisen paljon kivikautisia irtolöytökohteita, mikä on selitettävissä sillä, että suuri osa alueen pelloista sijaitsee kivikautisilla rantakorkeuksilla vesistöjen läheisyydessä. Suuri osa kivikautisia asuinpaikkoja lienee tuhoutunut peltoviljelyn ja asutuksen vaikutuksesta. Asuinpaikkojen korkeuden ja löytöaineiston perusteella suurin osa Lappajärven kivikautisista asuinpaikoista ajoittuu mesoliittisen kauden loppuun ja kampakeraamisen ajan alkuvaiheeseen. Lappajärven rannoilta on saatu talteen myös joitain irtolöytöjä rantavedestä. Erityisesti soikeita tuluskiviä on löytynyt Lappajärven ja Välijoen rantakivikoista, aivan vesirajasta. Rautakautisia löytöjä tunnetaan erityisesti Välijoen suulta, Niskan alueelta. Selkeästi rautakautisia kiinteitä muinaisjäännöksiä ei Lappajärveltä kuitenkaan tunneta. Muutamat kivirakennekohteet ajoittunevat historialliseen aikaan. Inventointiraportin tiedot on siirretty muinaisjäännösrekisteriin.
Löydöt: KM 35846 – 35859, diar. 15.6.2006
Ajoitus: yleisinventointi
Kunnan pinta-ala: 523 km2, josta maata 384 km2 ja vettä 139 km2
Kenttätyöaika: 8.–19.5.2006
Tutkimuskustannukset: Museovirasto, arkeologian osasto, 6 600 euroa
Tutkimusraportti: Satu Koivisto, Museoviraston arkeologian osaston topografinen arkisto
|