Tammelan ja Rengon kuntien arkeologiset inventoinnit tehtiin Hämeen liiton organisoiman ”Arkeologisen kulttuuriperinnön täydentävät selvitykset Hämeessä” –hankkeen puitteissa keväällä 2006. Tammelaa inventoitiin neljän viikon ja Renkoa kahden viikon ajan. Tutkimuskustannukset maksavat Hämeen liitto ja inventoitavan alueen kunnat. Esihistoriallisten muinaisjäännösten inventoinnista vastasi Museoviraston arkeologian osasto.
Tammelasta tunnettiin ennestään esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä 13 kpl ja lisäksi joukko ajoitukseltaan ja tarkoitukseltaan tuntemattomia muinaisjäännöksiä, kivirakenteita yms. Esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset ovat kivikautisia asuinpaikkoja, rautakautisia hautoja, kuppikiviä sekä pyyntikuoppia ja erilaisia röykkiöitä. Lisäksi Tammelasta on aikojen kuluessa löytynyt suuri määrä irtolöytöjä (n. 70 kpl), joista suurin osa kivikautisia kirveiden ja talttojen teriä. Tammelan vanhimmat esinelöydöt ovat mesoliittiselta kivikaudelta (n. 8000-5000 eKr.). Tammelassa on tehty arkeologinen perusinventointi edellisen kerran vuonna 1982, joten uusi inventointi oli ajankohtainen. Tammelan inventoinnissa pyrittiin tarkastamaan kaikki ennestään tunnetut kiinteät muinaisjäännökset, mutta erityisesti keskityttiin etsimään uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Suurin osa irtolöytöpaikoista tarkastettiin myös.
Rengosta tunnettiin ennestään vain yksi kivikautinen asuinpaikka ja muutamia historiallisen ajan kohteita. Irtolöytöjäkin kunnasta on kertynyt vain kymmenkunta, lähinnä kivikautisia esineitä. Rengon inventoinnissa kaikki ennestään tunnetut kohteet pyrittiin tarkastamaan ja paikallistamaan. Aikaa käytettiin kuitenkin eniten ennestään tuntemattomien kohteiden etsintään.
Tammelan inventoinnissa löytyi 51 ennestään tuntematonta kiinteää muinaisjäännöstä. Suurin osa näistä kohteista on esihistoriallisia asuinpaikkoja, mutta joukossa on myös kolme todennäköistä pyyntikuoppakohdetta. Esihistoriallisista asuinpaikoista suurin osa on kivikauden eri jaksoihin ajoittuvia pyyntikulttuurin asuinpaikkoja, mutta Pehkijärven luoteispäästä löytyi myös yksi rauta- ja yksi pronssikautinen asuinpaikka. Kohteet pystytään ajoittamaan niiltä löytyneiden saviastian palojen perusteella. Myös usealta kivikautiselta asuinpaikalta löytyi saviastian paloja, mm. vanhinta kotimaista keramiikkaa l. vanhempaa varhaiskampakeramiikkaa (n. 5000 eKr.). Muuten asuinpaikkojen löydöt ovat muutamaa kiviesineen katkelmaa lukuunottamatta kvartsi- ja luujäteaineistoa. Tammelan uudet muinaisjäännökset keskittyvät pääosin neljälle alueelle: Talpian- ja Kalliojärvien vanhoille rannoille, Kaukolanharjun tuntumaan, Pehkijärven-Susikkaan tienoille sekä Kuuslammin ympäristöön. Lisäksi muutamia uusia kohteita on Kaukjärven, Pyhäjärven, Kuivajärven, Ruostejärven ja Liesjärven rannoilla. Kaksi todennäköisesti muinaisen Ancylus-järvivaiheen asuinpaikkaa löytyi kunnan eteläosasta, Kapilosta.
Rengon inventoinnissa löytyi 11 ennestään tuntematonta esihistoriallista kiinteää muinaisjäännöstä, kaikki kivikautisia asuinpaikkoja. Kohteet keskittyvät kolmelle järvialueelle: Haapajärvelle, Valajärvelle ja Paloniitun-Korvenalustanjärvien sekä Kaartjoen rannoille. Lisäksi löytyi yksi asuinpaikka Rengon kirkonkylän tuntumasta, Matoniityltä. Erityisen mielenkiintoisia ovat Jokirinteen kivikautinen asuinpaikka Haapajärven rannalla, jolta löytyi todennäköisesti kampakeraamiselle kivikaudelle ajoittuvaa keramiikkaa (n. 5000-3500 eKr.) sekä Korvenalustanjärven asuinpaikka, jolta löytyi nuorakeramiikkaa (n. 3000-2500 eKr.).
|
takaisin
Kuvaus
Antintalo 1000006733, asuinpaikat
