Työn luonne ja tavoite: Vuosien 2002–2004 aikana Sammallahdenmäellä tutkittiin Satakunnan TE-keskuksen rahoituksella pronssikautisia ja rautakautisia hautaröykkiöitä sekä selvitettiin niihin liittyneiden asuinpaikkojen sijaintia. Uudet tutkimustulokset todistavat, että asutus on jatkunut alueella yhtäjaksoisesti pronssikaudesta rautakauteen. Kuitenkin edelleen tarvitaan lisätutkimuksia pronssikautisten asuinpaikkojen löytämiseksi. Lisäksi uudet tulokset rautakautisesta asutuksesta herättävät kysymyksen asutuksen jatkuvuudesta: säilyykö asutus Lapissa katkeamattomana rautakaudella ja mahdollisesti keskiajalle saakka.
Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on kerätä Lapin menneisyydestä monialaista tietoa jota kunta voi hyödyntää Sammallahdenmäen tuotteistamisessa ja edelleen kehittämisessä monipuoliseksi opetus- ja matkailukohteeksi. Tavoite toteutetaan toisaalta arkeologisin kaivauksin, joilla selvitetään pronssikauden asuinpaikkoihin liittyvää problematiikkaa ja asutusjatkuvuutta rautakaudella, ja toisaalta vanhojen karttojen ja arkistolähteiden tutkimuksella myöhemmän asutushistorian selvittämiseksi Sammallahdenmäen ympäristön kylissä (Kivikylä, Kullanperä, Lappi, Ala-Kieri ja Hauta). Lisäksi vanhimman asutuksen sijoittumista ja mahdollisten uusien asuinpaikkojen paikallistamista on tarkoitus selvittää yhteistyössä Turun yliopiston kasvitieteellisen museon kanssa kasvikartoituksen avulla.
Kesällä 2006 Lapin kenttätöiden aikana tutkittiin kaksi viikkoa vuonna 2004 koekaivettua Tahtmaan kohdetta. Kesän kenttätöissä Tahtmaalla tutkittiin kokonainen halkaisijaltaan noin 2 metrinen kuoppaliesi. Alueen löydöt olivat vähäiset, muutama saviastian pala ja pari luun palaa. Kuoppaliedestä otettiin näytteitä sekä makrofossiili- että mahdollista rasva-analyysia varten. Lisäksi kuopan pohjalta otettiin hiiliä talteen puuanalyysia ja radiohiilianalyysiä varten. Tahtmaan kaivausalueella oli merkkejä ainakin kahdesta muusta tuhoutuneesta kuoppaliedestä tai lieden osasta.
Jäljellä olevien kolmen kenttätyöviikon ajan koekaivettiin Lapin Kirkonkylän Vainriihenpönkällä. Volter Högman tutki 1890-luvulla alueella yhden näkyvän kivirakenteen, josta löytyi saviastian paloja ja hiiltä. Nyt kesän 2006 tutkimuksissa haluttiin selvittää, onko alueella muutakin esihistoriaan viittaavaa kuin Högmanin tutkima kivirakennelma. Alueelle tehtiin kaksi 15 metriä pitkää ja 2 metriä leveää koeojaa mäen etelänpuoleiselle rinteelle. Koetutkimuksissa selvisi, että mäellä on mahdollisesti hyvin matala maan ja kivensekainen röykkiö, jonka funktio ei kuitenkaan vielä kesällä 2006 selvinnyt. Ensi vuoden tutkimuksissa olisi tarkoitus avata suuri yhtenäinen alue koeojan 2 alueelle. Lisäksi olisi tarkoitus koetutkia ja saada tietoa lähellä olevan Muuntajanpönkän esihistoriallisuudesta.
Kaivauksiin kävi tutustumassa yli 200 lappilaista ala-asteen oppilasta. Läheiseltä peruskoulun ala-asteelta kaikki oppilaat kävivät kaivauksilla sekä Lapin Kullanperän ja Kauklaisten kyläkoulujen oppilaista vanhimmat. Oppilaat tutustuivat oppaan kanssa kaivausalueeseen noin 30–45 minuuttia oppilaiden iästä riippuen. Oppaina toimivat vuorotellen Hannele Lehtonen, Kati Salo ja Eeva Raike. Maanantaina 21.8. klo 18.00 järjestettiin lappilaisille kiertokävely kirkonkylän muinaisjäännöksille. Kiertokävelyn aikana noin 20 sadetta pelkäämätöntä osanottajaa tutustui Vainriihenpönkän kaivauksiin, sen löytöihin sekä pariin lähistöllä olevaan muinaisjäännöskohteeseen. Lisäksi toivotettiin tervetulleiksi kaikki, jotka halusivat muinakin aikoina tutustua kaivauksiin.
Tutkimusten tuloksista on tarkoitus pitää esitelmä Lapissa kenttäkauden jälkeen järjestettävällä yleisöluennolla joko vuoden 2006 lopussa tai 2007 alkupuolella.
|
takaisin
Kuvaus
Sammallahdenmäki 406010010, hautapaikat