Lonna on kulttuurihistoriallisesti arvokas, Suomenlinnan linnoituskokonaisuuteen kuuluva alue. Augustin Ehrensvärdin suunnitelman mukaan alueelle olisi ollut käyttöä jo 1770–luvulla mm. kölinhaalauspaikkana. Lonnasta tuli linnoitussaaren osa vuonna 1817. Tuolloin alue lunastettiin keisarin päätöksellä osaksi Viaporin linnoitusta. Lonna soveltui hyvin ruudin käsittely- ja varastointipaikaksi. Merisodankäynnin tarpeisiin alueelle rakennettiin myöhemmin tilat miinojen kokoamista ja varastointia varten.
Lonnassa aloitti toimintansa saksalaisten rakentama magneettisuuden poistoon tarkoitettu asema 23.1.1944. Kyseisellä demagnetointiasemalla poistettiin laivojen magneettisuutta, jotta runkojen magneettisuus ei aktivoisi merellä herätemiinoja. Asemaan kuuluivat merenpohjaan laskettujen kaapeleiden muodostamat kaksi magneettisuuden mittauskenttää ja yksi magneettisuuden poistokenttä. Poistokenttä sijaitsi saaren eteläpuolella. Aseman toiminta jatkui 1960–luvulle asti. On mahdollista, että toimintaan liittyneet kaapelit ovat edelleen merenpohjassa.
Lonna kuuluu nykyisin Suomenlinnan hoitokunnan alaisuuteen, sillä puolustusministeriö luovutti Lonnan Suomenlinnan hoitokunnan hallintaan vuonna 1999. Peruskunnostuksen jälkeen alueen on tarkoitus olla avoinna yleisölle. Lonna on liitetty Helsingin Energian sähköverkkoon Suomenlinnan kautta vedenalaisella kaapelilla. Tämä yhteys on kuitenkin kunnostustöiden yhteydessä osoittautunut riittämättömäksi. Saarella ei ole vesijohtoa, eikä se kuulu jätevesiverkostoon. Alueelle pitää saada uusi sähkölinja sekä liittää saari kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon.
Kenttätutkimus tehtiin joulukuussa yhden päivän aikana (12.12.2006). Nuseoviraston vedenalaislöytöjen rekisterin mukaan tutkittavan alueen vieressä on useita kohteita. Lähimmät ovat kaksi irtolöytöä eli ankkuri ja kuormarattaat. Ne voivat olla sadan vuoden iässä irtaimia muinaisesineitä, mutta toistaiseksi niiden iästä ei ole tarkempaa tietoa. Lisäksi lähistöllä on kaksi kiinteää muinaisjäännöstä eli puuveneen hylky ja vanhan päälaiturin rakenteita.
Ennestään tuntemattomia kohteita ei viistokaikututkimuksissa tullut esille. Demagnetointiaseman kaapeleista ei saatu varmaa havaintoa. Viistokaikukuvassa näkyi merenpohjaan hautautunut kaapeli, mutta tarkkoja sijaintitietoja kohteelle ei saatu teknisten ongelmien vuoksi. Sijaintitiedon puutteen vuoksi tietoa ei voi verrata vanhoihin karttoihin, joihin kaapelien paikat on merkitty.
Luonti: 20.12.2006 Viimeisin muutos: 14.3.2011
Hanketiedot
Kenttätyöajankohta:
12.12.2006
Tutkimusalue:
12000 m²
Tutkimusperuste:
Tilaustutkimus, muu toimeksianto
Rahoittaja/tilaaja:
Suomenlinnan hoitokunta
Hankkeen vaihe:
Raportti jätetty
Henkilökunta
Vastuuhenkilö:
Minna Leino
Apulaistutkija:
Rami Kokko
Mittaustyönjohtaja:
Pekka Paansalo
Tutkimuspiirtäjä:
Vesa Hautsalo
Raporttitiedot
Raportti:
Helsinki, Töölö,SUOMENLINNA. Lonnan, Ison- ja Pikku Mustasaaren välinen vesialue, vedenalaisten muinaisjäännösten inventointiraportti
Tekijä:
Minna Leino
Päivämäärä:
20.12.2006
Sijainti(alkup):
Vedenalaislöytöjen arkisto
Kopiot:
Suomenlinnan hoitokunta
Liitteet:
yleiskartta
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.