SIPOO
Manneralueen esihistoriallisen ajan ja saariston esihistoriallisen sekä historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnit 2007
Museovirasto, arkeologian osasto
FM Satu Koivisto
Sipoon muinaisjäännösinventointi tuli ajankohtaiseksi, jotta kunnalla olisi käytössään ajantasainen tieto yleiskaavoituksen tarpeisiin. Inventointi jaettiin kolmeen eri osa-alueeseen: manneralueen esihistoriallisten muinaisjäännösten inventointiin, manneralueen historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointiin sekä saariston esihistoriallisten ja historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointiin.
Inventoinnin rahoitti Sipoon kunta. Työhön käytettiin aikaa yhteensä noin viisi kuukautta, joka jakautui siten, että inventoinnin esitöihin ja arkistoselvitykseen käytettiin noin viikko, manneralueen kenttätöihin kuusi viikkoa, saariston kenttätöihin yksi viikko ja inventointien jälkitöihin ja raportin laadintaan yhteensä noin kolme kuukautta. Maastotöitä Sipoossa tehtiin 23.4.–8.6.2007.
Sipoon manneralueen esihistoriallisten muinaisjäännösten inventoinnin tavoitteena oli selvittää kunnan alueella sijaitsevien tunnettujen muinaisjäännösten nykykunto sekä etsiä ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä. Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaan kaava-alueen mantereen puoleisesta osasta tunnettiin ennen inventointia 25 kiinteää esihistoriallista tai ajoittamatonta muinaisjäännöstä sekä yli 50 muinaisesineiden löytöpaikkaa. Ennestään tuntemattomien muinaisjäännösten etsimisen painopistealueena oli yleiskaava-alueen rakentamiseen osoitetut muutosalueet. Tunnettujen muinaisjäännösten osalta inventoinnin tavoitteena oli selvittää kohteiden säilyneisyys ja laajuus. Saariston arkeologisessa inventoinnissa tarkastettiin alueen ennestään tunnetut esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännökset, yhteensä yhdeksän kohdetta, sekä etsittiin ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä.
Inventoinnissa dokumentoitiin 133 kohdetta. Alueelta löytyi yhteensä 51 ennestään tuntematonta kohdetta, joista noin puolet on kivikautisia asuinpaikkoja. Rannikolta ja saaristosta löytyi 12 uutta kiviröykkiötä tai latomusta. Suuri osa inventoinnissa löytyneistä muinaisjäännöksistä sijaitsee Sipoon muuttuvan maankäytön alueella.
Sipoon kivikautinen asutus sijoittuu Sipoonjoen ja sen sivujokien loiville rantapelloille, erityisesti Nikkilässä ja Paippisissa, sekä paikoin rannikkovyöhykkeelle, erityisesti Massbyn ja Västerskogin alueelle. Rannikon asuinpaikat saattavat ajoittua aivan kivikauden loppuun ja/tai pronssikauteen. Suuri osa kivikautisista asuinpaikoista on melko pitkälle tuhoutunut peltoviljelyn ja myöhemmän asutuksen vaikutuksesta.
Rannikon ja saariston röykkiöt noudattavat tiettyä kaavaa ja suuri osa niistä ajoittuu todennäköisesti pronssikaudelle. Osa pienemmistä röykkiöistä saattaa olla myös rautakautisia. Muutamia kohteita sijaitsee Lounais-Sipoon Helsingille liitettävillä alueilla sekä Sipoonrannan suunnitellulla asuinalueella Storörsbottnetin rannalla. Selkeästi rautakautisia kiinteitä muinaisjäännöksiä ei alueelta edelleenkään löytynyt, vaikka järvien pohjasedimenteistä tehdyt siitepölyanalyysit viittaavat kiinteän asutuksen syntymiseen jo viikinkiajalla. Niin mantereelta kuin saaristosta löytyi muutamia historialliseen aikaan ajoittuvia sekä tarkemmin ajoittamattomia muinaisjäännöksiä. Inventointiraportin tiedot on siirretty Museovirastossa ylläpidettävään muinaisjäännösrekisteriin. |
takaisin
Kuvaus
Gumböle Mutars 1 1000008170, kivirakenteet