Pernajan Torsbyn Sigfridsin kesän 2007 kaivauksissa tehtiin kaksi viiden neliömetrin kokoista koeojaa (1 ja 3), pieni koealue 2 sekä koeruutu ja muutama koepisto. Kaivausten pinta-ala oli yhteensä noin 17 neliömetriä.
Mikael Agricolan muistomerkin vieressä on nurmikon pinnalla näkyvissä kivijalan osa, joka perimätiedon mukaan liittyy Agricolan synnyinkotiin. Kivijalan kohdalle tehty koeoja paljasti pintakerroksissa toisaalta muistomerkin rakentamisen aikaan liittyvää 1900-luvun aineistoa ja toisaalta sekoittuneesta kontekstista nähtävästi vanhempaakin aineistoa, mm. punasavipadan kappaleen. Pintamaan likamaasta erottui erillinen alempi lika/nokimaakerrostuma, jota voidaan pitää muistomerkin aliseen rakennuksenpohjaan liittyvänä ilmiönä. Tämä likamaa lienee muodostunut lattiatasosta ja/tai romahtaneesta katosta. Ko. tason yläpuolisiin kerroksiin liittyvä löytömateriaali käsitti vaikeasti ajoitettavaa massalöytötavaraa, joka lienee pääasiassa peräisin viime vuosisadoilta. Kerroksesta otettu hiilinäyte on ajoitettu vuosien 1343 ja 1407 välille (575 ±32 BP Ua-38480). Kivijalasta löytynyt esineistö on siten luultavati myöhempää kompostiainesta, jota on tuotu jo tuhoutuneen rakennuksen kivijalkaan. Hiiliajoituksen perusteella kyse voi hyvinkin olla Mikael Agricolan kotitalon paikasta.
Koealue 2 tehtiin nykyisen Sigfridsin pihapiirin länsireunalle ja se oli melko vähälöytöinen. Alueella havaittiin kaksi kookasta kiveä. Toisen kiven vierellä jatkui likamaa muuta aluetta syvemmälle, nokinen likamaa oli muodoltaan ja kooltaan paalun tai hirren päätä muistuttava. Tästä likamaasta löytyi jonkin verran palanutta savea, mikä oli tällä alueella syvimmältä esiin tullut löytöryhmä. Ylempien kerrosten löydöistä mainittakoon 1600-luvun tyyppisen liitupiipun kopan osa. Vuonna 2002 tältä kohdin löytyi myöhäisrautakautiseksi tulkittua keramiikkaa. Vuoden 2007 kaivauksissa keramiikkaa ei löydetty.
Koeoja 3 tehtiin pihapiirin eteläreunassa näkyvän kivijalan poikki. Kivijalkaa oli käytetty kompostina ja koeojan pintakerrokset sisälsivät runsaasti erilaista jätemateriaalia, erityisesti tiiltä, eläinten luita ja rautakuonaa. Kivijalan jo päätyttyä hieman sen itäpuolelta alkoi paljastua uutta, alempana sijaitsevaa kivijalkaa. Tähän liittyi myös likamaata, ilmeisesti jäänteitä varhaisemman rakennuksen lattiatasosta sekä nokista kivisilppua. Alemman lattiatason löytöihin kuuluivat mm. oveen liittyvä saranaraudan osa kivijalan itäpuolelta, huonosti poltettua punasavikeramiikkaa ja valkoinen lasihelmi. Nokialueesta otettiin hiilinäyte, joka ajoittuu vuosien 1592 ja 1654 välille (327±31 BP Ua-38481). |