RIIHIMÄKI SILMÄKENEVAN MUINAISJÄRVEN YMPÄRISTÖ
Pk. 2044 03 RIIHIMÄKI
Riihimäki 7 Arolampi Sinivuokkoniemi
x = 6731 28, y = 2542 88, z = 87,5–88,5
Riihimäki 8 Silmäkeneva E
x = 6731 92, y = 2543 02, z = 87–95
Riihimäki 9 Silmäkenevan saari 1
x = 6732 54, y = 2542 62, z = 86–90
Riihimäki 10 Silmäkenevan saari 2
x = 6732 50, y = 2542 40, z = 88–92
Kivikautisten asuinpaikkojen kaivauksia
Riihimäen kaupunginmuseo, ”EAKR:n ”Esihistorian pauloissa” -projekti
Kaivauksenjohtaja: FT Heikki Matiskainen
Riihimäen esihistoriaa on selvitelty intensiivisesti vuodesta 1997 alkaen. Vuonna 1998 kaivauksia tehtiin mm. kohteessa Arolammi 7. Paikan tutkimuksia jatkettiin vuosina 1999 ja 2000. Tarkoituksena oli tutkia tarkemmin myöhäiskivikautista kontekstia Vantaanjoen piirissä sijaitsevan muinaisen Silmäkenevan järven piirissä sekä arkeologisesti että poikkitieteellisin menetelmin.
Kaivaus suoritettiin sekä mineraalimaannoksessa että suokerrostumissa. Mineraalimaassa kaivettiin tasarintamatekniikalla normaaliin tapaan, suokerrostumissa teroitetuin lapioin ja istutuslapioin. Työn suorittivat Riihimäen koululaiset ja v. 2000 kaivausryhmän muodostivat lukion erikoiskurssiin osallistujat. Kaivausteknikkoina toimivat v. 1999 Timo Jussila ja v. 2000 Antti Bilund.
Kaivauslöytöinä saatiin mineraalimaannoksesta kvartsia, keramiikkaa ja palanutta luuta. Keramiikassa oli erotettavissa ainakin nuorempaa arkaaista kampakeramiikkaa ja myöhäiskampakeramiikkaa. Viistoteräisen kvartsikärjen perusteella paikalla on sijainnut myös mesoliittista asutusta. Merkillepantavaa oli myös ”keittokivien” suuri määrä asuinpaikalla. Palaneen luun fragmenttien joukossa tavattiin myös sika ja lehmä. Suokerrostumista kaivettiin esille muutamia paloja keramiikkaa ja verkon kaarnakoho. Asuinpaikan edustalla suokerrostumasta tavattiin myös laaja vesipähkinäesiintymä.
Silmäkenevan muinaisjärven ympäriltä löydettiin muutamia suonalaislöytökerrostumia, joihin liittyvistä koekuopista tuli esille löytöjä; mm Arolammi 8 sisälsi Pöljän asbestikeramiikkaa ja meripihkakorun. Yleispiirteenä voi todeta järven olleen useaan otteeseen transgressiivinen ja että mesoliittiset kerrostumat sijaitsevat alemmissa suon peittämissä kerrostumissa keraamisten sijaitessa ylempänä mineraalimaannoksessa.
Löydöt: KM 31510:1–636; (v. 1999), 32409:1–255, 32410:1–12, 32411:1–5, 32412:1–2 (v. 2000).
Ajoitus: kivikausi
Tutkitun alueen laajuus: Kaivausalueen laajuus mineraalimaannoksessa on n. 55 m² ja suokaivausalue yhteensä n. 25 m².
Kenttätyöaika: kesäkuu 1999 ja 2000
Tutkimuskustannukset: Riihimäen kaupunki ja Etelä-Suomen lääninhallitus
Tutkimusraportit: Heikki Matiskainen, Timo Jussila, Antti Bilund ja Mikhail G. Zhilin Riihimäen kaupunginmuseossa, kopiot Museoviraston arkeologian osaston arkistossa
|
takaisin
Kuvaus