UTSJOKI PULMANKIJÄRVI KALDDASJOHKA 2
Pk. 3941 10 PULMANKIJÄRVI
x = 7767 87–96, y = 3536 96–3537 06, z = 34,5
Kodansijan koekaivaus
Lapin maakuntamuseo
Tutkija: FK Hannu Kotivuori
Pulmankijärven länsipuolelle laskevan Kalttasjoen (Kalddasjohka) laaja muinaisdelta muodostaa useita jyrkkiä, vähäpuustoisia törmiä ja tasaisia terasseja. Alueelta tunnetaan runsaasti pyyntikuoppia sekä eri-ikäisiä asumuspohjia ja liesikohtia. FL Markku Torvisen kevätkesällä 1999 paikantama kohde, Utsjoki 210, sijoittuu noin 500 m nykyisestä jokiuomasta pohjoiseen ja noin 300 m Pulmankijärven rannasta länteen olevalla rinneterassilla. Museovirasto arkeologian osaston tutkija Markku Torvinen ja Lapin maakuntamuseon arkeologi Hannu Kotivuori tekivät yhteisen tarkastus- ja mittausmatkan alueelle heinäkuussa 2000. Tässä yhteydessä jälkimmäinen kaivoi yksin kolmen päivän aikana alatörmällä olevan suorakulmaisen painanteen keskiosaan pienen koealan löytöaines- ja hiilinäytteen ottoa varten.
Alueella on professori Jarmo Kankaanpää ja tohtori Tuija Rankama vuonna 1999 tekemän kartoituksen mukaan kahdeksan pääosin suorakaiteenmuotoista tai nelikulmaista kota-alaa. Ne muodostavat pääosin kaksi painanneriviä törmille, joiden keskimääräiseksi korkeudeksi mitattiin noin 35,1 m mpy. ja noin 34,5 m mpy. Alinta reunaa ovat Pulmankijärven muinaiset rantavoimat sysänneet kasaan. Tutkitusta kodansijasta löytyi suorakaiteenmuotoinen, isoilla kivillä reunustettu liesi, jonka alla oli ollut vanhempi liesirakenne. Kodanpohjan lattiataso oli suurelta alalta poikkeuksellisesti kivetty pienillä rantakivillä. Vastaava lattiarakenne tunnetaan ainakin Inarin Vuopajan 1909 kaivauksessa tutkitusta kotasijasta. Muuten rakenne ja liesi viittaavat Gressebakken-tyypin asumuksiin Jäämeren rannikolla. Kohde on mitä ilmeisimmin talviasuinpaikka, joka liittyy Tenojokilaakson muinaiseen vuotuiskiertoon (vrt. Ala-Jalve) ja Jäämeren rannikon asutukseen. Aineistoa dominoi samanlainen kvartsiittiaines, jota tunnetaan Ala-Jalven löytörikkaalta asuinpaikalta. Joukossa on myös yksi tasakantaisen nuolenkärjen katkelma. Luuaineista oli hyvin vähän, mutta hiiltä runsaasti, joten siitä voitiin työstää ajoitusnäyte.
Löydöt: KM 32353:1–
Kenttätyöaika: 3 päivää heinäkuussa 2000
Ajoitus: kivikauden lopun ja varhaismetallikauden taitekohta
Tutkitun alueen laajuus: noin 5 m²
Tutkimuskustannukset: Lapin maakuntamuseo noin 1 700 mk, Hannu Kotivuori noin 1 700 mk
Tutkimusraportti: -
|
takaisin
Kuvaus