YLI-II PURKAJASUO JA PURKAJASUO/KORVALA
Pk. 3512 07 YLI-II
x = 7252 60–7253 36, y = 3447 88–3449 05, z = 50,5–55
Kivikautisen muinaisjäännösalueen kaivaus ja kartoitus
Museoviraston arkeologian osasto
Kaivauksenjohtaja: MA Hans-Peter Schulz
Purkajasuon muinaisjäännösalue käsittää 3 erillistä muinaisjäännöstä:
- Purkajasuo (12); kivikautinen pyyntipaikka: muinainen merenlahti, jossa puisia kalastus- /pyyntivälineitä sekä entisen merenlahden pohjoispuolella historiallisen ajan kivivalli ja 2 kivilatomusta
- Purkajasuo/Korvala (38); kivikautinen asuinpaikkaryhmä, jossa on 72 asumuspainannetta 12:ssa ryhmässä (osa soraan kaivettuja) sekä kivilatomuksia.
- Purkajasuo/Vuornos (55); kivikautinen asuinpaikka, jossa on ainakin 14 asumuspainannetta
Vuonna 2000 kaivettiin Korvalan itäosassa sijaitsevan asumuspainanteen 63 loppuosa. Se sijaitsee Korvalan asuinpaikan itäosassa, Jussilan talosta n. 350 m itäkaakkoon länsi–itä-suuntaisella hiekkaisella rantavallilla. Asumuspainanteeseen 63 kuuluu neljä rivissä olevaa painannetta, joiden kokonaispituus on ainakin 38 m. Tästä on säilynyt 34 m. Luoteispää on vanhan sorakuopan tuhoama. Mahdollisesti paikalla on alunperin ollut enemmän painanteita, joita ympäröi yhteinen valli. Asumus koostui suorakulmaisista yksiöistä (”huoneista”), joiden pituus oli n. 7–7,5 m ja leveys n. 6,5 m; ja niitä yhdistivät n. 2,5–4 m leveät käytävät. Löytöjen ja palaneiden kivien levenneisyyden perusteella yksiköt olivat samanaikaisesti käytössä. Kyseessä on siis pitkästä ”rivitalontyyppisestä” rakennuksesta. Selvät suorakulmaiset kuviot viittaavat hirsikehikkoon. Voidaan olettaa, että ainakin asumuksen maahan kaivettu alaosa oli rakennettu hirrestä (n. 3–4 hirsikerrosta). Itäisellä huoneella oli ilmeisesti puulattia ja sen keskellä kivetty tulisija, johon liittyi mahdollisesti ilmakanava, joka kulki pohjoisen vallin alta. Itäpäässä oli oviaukko ja pieni eteinen, joka oli 15 cm lattiatason yläpuolella. Toisessa huoneessa (idästä) oli mahdollisesti kuoppamainen maalattia ja kaksi vahvaa tukipaalua keskiakselilla; keskellä oli pitkulaisen tulisijan jäännöksiä (paksu kerros palanutta maata). Kolmannessa huoneessa oli tasainen lattia, sen itäpäässä lähellä yhdyskäytävää oli pitkulaisen tulisijan jäännöksiä; länsiosassa oli pyöreä n. metri mittainen ja 70 cm syvä kuoppa, joka oli täynnä isoja kiviä. Sen tarkoitus on epäselvä, jollei kyse on paalunsijasta. Huoneen kaakkoisosassa oli n. 2 m pitkä oja, joka kulki seinän ja lattiatason alla 1,5 m huoneen sisään. Kyseessä on mahdollisesti joko salaoja tai ilmakanava, kuten itäisessä huoneessa. Neljännestä (läntisestä) huoneesta vain noin puolet oli säilynyt. Siitä ei tavattu kiinteitä rakenteita. Löytöjen levinneisyyden ja ulkopuolisten ”jätealueiden” sijainnin perusteella kulkuaukot sijaitsivat sekä itäisimmän huoneen itäpäässä että välikäytävissä, joissa oli molemmassa sivussa aukko.
Vuoden 1999 koekaivauksen perusteella asuinpaikkaan kuului painannerivin 63 lisäksi myös asumuspainanne 62, jossa oli 3 ”huonetta” rivissä sekä asumuspainanteiden itäpuolella oleva tasanne (n. 15 x 40 m) samalla rantavallilla. Koekaivauksen perusteella painanteella 62 on saattanut olla muu funktio kuin asuinrakennus. Löytötiheys oli huomattavasti pienempi kuin painannerivissä 63, ja erittäin vahva (20–30 cm) huuhtoutumiskerros voi olla merkki sitä, että painanteessa 62 on joutunut runsaammin orgaanista ainetta maahan. Mahdollisena hypoteesina voidaan esittää, että painanteessa 62 on käsitelty ja varastoitu kala- ja hyljesaaliita. Asuinpaikan kokonaispinta-ala oli n.1500 m2.
Löydöt: KM 32134:1–2278 kivikautisia asuinpaikkalöytöjä
Ajoitus: kivikausi; Hel-2740, 4770 ± 130 BP; Hel-3917, 4340 ± 100 BP; Hel-3918, 4460 ± 100 BP; Hela-136, 4475 ± 60 BP (Pöljän keramiikkaa)
Tutkitun alueen laajuus: alue 9 yht. 429 m².
Kenttätyöaika: 1.8.–27.9.2000
Tutkimuskustannukset: valtion työohjelma 580 000 mk
Tutkimusraportti: Hans-Peter Schulz 30.1.2001 Museoviraston arkeologian osaston arkistossa.
|