SAARIJÄRVI [32] RUSAVIERTO
Pk. 2244 07 SAARIJÄRVI
x = 6952 36–42, y = 2568 26–32, z = 108,5–118
Kivikautisen asuinpaikan kaivaus
Museoviraston arkeologian osasto
Kaivauksenjohtaja: FM Sirpa Leskinen
Saarijärven Summassaaressa, Rusavierto -nimisessä asuinpaikkakohteessa suoritettiin kuukauden mittaiset arkeologiset kaivaukset 9.9.–7.10.1999 Keski-Suomen TE -keskuksen myöntämin työllisyysvaroin. Asuinpaikkakohteessa tutkittiin kahdella eri muinaisrantaterassilla olevia asuinpaikkoja.
Alemmalla terassilla sijainnut asumuspainanne tai -tasanne osoittautui mielenkiintoiseksi, vaikka siitä tutkittiin tällä kertaa vain toinen puolisko. Terassin päällä on sijainnut kivikauden lopulle ajoittuva hirsiperustainen talo, jonka koko on arviolta noin 7 x 10–12 m. Maan sisässä on säilynyt hirsiä hiiltyneenä sen verran, että voitiin päätellä asumuksen nurkkien olleen salvos-tyyppisesti rakennetut. Seinärakenteiden neljä radiohiiliajoitusta ajoittuvat välille 4080 ± 70 ja 3600 ± 70 BP. Asumukseen liittyy asumuksen keskiakselin suuntainen pitkulainen likamaaläikkä (n. 0,5 x 2,25 m), jonka ajoitukseksi saatiin 3760 ± 50 BP.
Samalla terassilla ja aivan talon kanssa samalla kohdalla on asuttu jo mesoliittisella kaudella. Tältä ajalta ovat peräisin kaksi kivettyä kuoppaliettä: talon mahdollisen oviaukon kohdalla ollut suorakaiteen tai soikion muotoinen tulisija ajoittuu mesoliittisen ajan lopulle (6410 ± 50 BP), talon pohjoisnurkan alla ollut tulisija varhaismesoliittiselle ajalle (7980 ± 50 BP). Mesoliittiseen asutukseen viittaa mm. lehdenmuotoinen liuskekeihäänkärki. Löytöihin sisältyy runsaasti palanutta luuta, yhteensä 8 kg; osteologisen analyysin perusteella kyseessä on tyypillinen havu- ja sekametsän lajisto. Lisäksi löytyi huomattava määrä kvartsiesineistöä (iskoksia ja esineitä), jonkin verran kivilajiesineistöä, punamultahippuja sekä keramiikkaa. Keramiikassa on havaittavissa paloja ainakin neljästä eri tyypistä, joista asbestisekoitteinen Pöljän keramiikka sekä orgaanissekoitteinen keramiikka ovat myöhäiskivikautisia. Kampaleima- ja kuoppakoristeisen keramiikan ajoitus on epävarma. Se voi olla esim. varhaista tai tyypillistä kampakeramiikkaa. Neljäs keramiikkatyyppi voi olla jopa rautakauteen ajoittuvaa.
Ylemmällä muinaisrantaterassilla suoritettujen tutkimuksien perusteella paikalla on ollut erittäin varhaista mesoliittista asutusta. Liedestä saatu ajoitus on yksi varhaisimpia: 8720 ± 50 BP. Löytöinä saatiin talteen kvartsiesineistöä (iskoksia ja esineitä), kivilajiesineistöä sekä palanutta luuta, josta luuanalyysi on toistaiseksi tekemättä. Näiden kahden kaivausalueen lisäksi kohteessa tehtiin koekuopitusta mm. asuinpaikan laajuuden selvittämiseksi. Muutamista koekuopista tehtiin kulttuurimaahavaintoja, ja osasta löytyi esineistöä, kuten taltta, riipushioin, kvartsia ja palanutta luuta.
Löydöt: KM 31616:1–5965
Ajoitus: kivikausi (mesoliittinen, myöhäisneoliittinen), mahdoll. rautakausi, radiohiiliajoitukset (BP): Su-3288: 4080 ± 70, Su-3289: 3600 ± 70, Su-3290: 3670 ± 50, Su-3291: 3660 ± 60, Su-3292: 6410 ± 50, Su-3293: 7980 ± 50, Su-3294: 3760 ± 50, Su-3295: 8720 ± 50
Tutkitun alueen laajuus: yht. 154 m²
Kenttätyöaika: 9.9.–7.10.1999
Tutkimuskustannukset: Keski-Suomen TE -keskus 360 000 mk
Tutkimusraportti: Sirpa Leskinen 25.5.2000 Museoviraston arkeologian osaston arkistossa
|
takaisin
Kuvaus
Karjalaispirtti/Rusavierto 729010032, asuinpaikat