KANGASALA SARSA
Pk. 2141 02 KANGASALA
x = 6815 58–92, y = 2506 64–84, z = 87,3–96,1
Kivi- ja pronssikautisen asuinpaikka-alueen koekaivaus
Museoviraston arkeologian osasto
Kaivauksenjohtaja: FM Eeva-Liisa Schulz
Sarsan asuinpaikat sijaitsevat Vesijärven ja Längelmäveden välisen kannaksella pelloilla, metsissä ja pihamailla. Muinaisjäännösalue on kirkosta 3,3 kilometriä kaakkoon. Ensimmäiset muinaisesineet löydettiin vuonna 1920 hiekanoton yhteydessä. Luonnonolot ovat tarjonneet Sarsassa poikkeuksellisen hyvät edellytykset esihistorialliselle asutukselle. Sarsansalmi yhdisti tuhansia vuosia Vesijärven ja Längelmäveden. Järvien vedet laskivat Sarsanuoman ja -kosken kautta Roineeseen. Maankohoamisen seurauksena syntyi vuonna 1604 jKr. Iharinkosken kautta kulkeva uusi lasku-uoma. Sarsansalmi ja Sarsankoski kuivuivat, ja vedenpinta aleni kolmisen metriä. Lopullisesti alueen kuivatti Kaivannon kanavan avaaminen vuonna 1830, jolloin Längelmäveden ja Roineen pinnat laskivat nykytasolle. Nykyään Sarsa on osa Pohtiolammen–Kisarannan matkailualuetta, jota varten on laadittu kehittämissuunnitelma.
Tutkimuksilla pyrittiin selvittämään muinaisjäännösten jatkuvuutta aikaisempien kaivauspaikkojen välissä (Pohtio I – Pohtio II–IV ja Pohtio I – Sepänjärvi I) ja niistä länteen. Samalla etsittiin myös merkkejä asumuksista ja kalmistoista. Koekaivauksella voitiin todeta asuinpaikka-alueen jatkuvan katkeamattomana, noin puolikilometriä pitkänä nauhana muinaisen Sarsansalmen länsirannalla (Tiilitehdas I–III – Sepänjärvi I). Löytöjä ja kulttuurikerrosta tavattiin koko koekaivausalueelta. Muinaisjäännösalueen rajoja länteen ei saatu missään selvitettyä eikä kalmistoja löydetty. Kaikkein monipuolisin ja runsain aineisto saatiin Pohtiolammen yläpuoliselta terassilta, josta löydettiin myös mahdollinen asumuspainanne. Löytöjen perusteella se on pronssikaudelta. Eniten löydettiin kvartseja ja saviastian paloja, joiden joukossa on kampakeramiikkaa ja Sarsan keramiikkaa. Palaneita luita löydettiin myös paljon. Niistä pystyttiin tunnistamaan 426 kpl, ja niiden joukossa on mm. hirven, karhun, ketun, koiran, lintujen ja kalojen luita.
Löydöt: KM 32000:1–829
Ajoitus: kivikausi, kampakeramiikkaa; Hel-4401 4720 ± 70 BP, Hel-4402 4880 ± 90 BP, Hel-4403 4720 ± 80; pronssikausi, Sarsan keramiikkaa
Tutkitun alueen laajuus: n. 2,5 ha:n alueella kaivettiin 101 koekuoppaa, yht. 113 m²
Kenttätyöaika: 13.7.–13.8.1999
Tutkimuskustannukset: Pirkanmaan TE-keskus 280 000 mk
Tutkimusraportti: Eeva-Liisa Schulz 26.4.2000 Museoviraston arkeologian osaston arkistossa.
Kirjallisuus: Schulz, Eeva-Liisa 1999. Kangasalan Sarsa – Museoviraston arkeologian osaston uusi tutkimushanke. Pirkan maan alta. Tampereen museoiden julkaisuja 52. s. 26–30
|
takaisin
Kuvaus