LAHTI RISTOLA
Pk. 3111 02 RENKOMÄKI
x = 6759 70, y = 3425 20, z = 72–75
Kivikautisen asuinpaikan kaivaus
Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo
Kaivauksenjohtaja: FL Hannu Takala
Lahden kaupunginmuseo aloitti Ristolan tutkimukset vuonna 1995, ja niitä jatkettiin nyt viidettä vuotta peräkkäin. Asuinpaikkaa ei uhannut tuhoutuminen, vaan kaivaukset tehtiin puhtaasti tutkimuksellisesta mielenkiinnosta. Vuosi 1999 jää ainakin toistaiseksi viimeiseksi kaivausvuodeksi Ristolassa.
Vuonna 1999 avattiin kaksi kaivausaluetta. Toinen niistä sijaitsi entisellä peltoalueella ja toinen entisellä metsäalueella, joka oli hyvin kivikkoista. Lisäksi seulottiin edelliseltä kaivausvuodelta tutkimatta jääneet pintamaat. Löytöjä tuli yhteensä 14 990 kappaletta, joista suurin osa oli kvartsia, mutta joukossa oli myös jonkin verran pii- ja kivilajiartefakteja. Ristolan piiesineistö on ajoitettu varhaismesoliittiseksi. Toisen kaivausalueen reunamilta löytyi lisäksi 18 palaa nuorakeramiikkaa, jotka liittynevät 1970-luvun kaivauksilla todettuun nuorakeraamiseen asuinpaikkaan.
Ristolasta ei ole koko kaivaushistoriansa aikana löydetty varmoja asumusten jäänteitä, häiriintymättömiä liesiä eikä myöskään hautoja. Parhaat tutkimustulokset liittyvät siis esinelöytöihin. 1990-luvun kaivauksissa Ristolasta on löytynyt runsaasti lisää piiartefakteja ja asuinpaikan varhaismesoliittinen ajoitus on varmistunut.
Löydöt: KM 31452:1–3606
Ajoitus: varhaismesoliittinen kivikausi (piiesineistö) ja neoliittinen kivikausi (nuorakeramiikka), rannansiirtymisen perusteella n. 7300 BC
Tutkitun alueen laajuus: 362 m²
Kenttätyöaika: 1.6.–31.7.1999
Tutkimuskustannukset: Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, Finnforest Oy, Lahden kaupunki, Hollolan kunta.
Tutkimusraportti: Hannu Takala 1999 Lahden kaupunginmuseon arkistossa, kopio Museoviraston arkeologian osaston arkistossa.
|
takaisin
Kuvaus