NASTOLA SKINNARI
Pk. 3112 07 VIERUMÄKI
x = 6770 20–22, y = 3446 58–60, z = 87,5–88
Rautakautisen polttokalmiston ja kivikautisen asuinpaikan kaivaus
Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo
Kaivauksenjohtaja: FM Hannu Poutiainen
Vuonna 1959 löytyi Ruuhijärven Skinnarin maalta osittain puretusta kivirauniosta viikinkiaikaisen pronssirannerenkaan katkelma (KM 14681). Paikalta ei kuitenkaan ollut riittävästi todistusaineistoa, jotta se olisi merkitty rautakautiseksi kalmistoksi ja kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Nastolan kunnan inventoinnin yhteydessä vuonna 1998 Hannu Poutiainen ja Timo Sepänmaa kävivät paikalla ja tutkivat kivikkoa maanäytekairalla ja metallinilmaisimella. Tällöin löytyi tappikoristeinen tasavarsisolki (KM 31278). Tämän jälkeen, vuonna 1999, Nastolan kunta rahoitti pienimuotoisen arkeologisen koekaivauksen Skinnariin.
Turve poistettiin lapiolla ja kaivaminen suoritettiin tasokaivauksena lastoilla. Kaikki kaivettu maa-aines myös seulottiin. Metallinilmaisinta käytettiin pienten metalliesineiden havaitsemisen helpottamiseksi ja tarkkojen löytökoordinaattien saamisen varmistamiseksi.
Valtaosa Skinnarin löydöistä (16517 kpl) oli palaneen luun kappaleita. Kaivettaessa syntyi vaikutelma, että vainajat olisi poltettu roviolla ja palanut aines olisi jätetty paikalleen sitä mitenkään peittelemättä. Koska luut ja esineet olivat kalliopainanteissa ne on kuitenkin myös saatettu “lakaista“ sinne polttamisen jälkeen. Pronssiartefakteja löytyi kaikenkaikkiaan 48 kappaletta: pieniä renkaita ketjulaitteista, riipus (kulkunen), pronssispiraalia, tappikoristeisen tasavarsisoljen katkelma (samanlainen kuin 1998 inventoinnissa löydetty), pronssiputkea ja muita ilmeisiä korujen osia. Ehjiä rautaesineitä löytyi vain yksi. Helmiä ja niiden katkelmia löytyi yhteensä 57 kappaletta, joista valtaosa oli lasimassahelmiä. Hienoisena yllätyksenä paikalta löytyi myös kvartsi- ja piiartefakteja. Nämä löydöt tulkittiin pyyntikulttuuriin kuuluviksi ja kivikautisiksi.
Rautakautisten esinelöytöjen ja ihmisen luiden perusteella paikalla on ollut viikinkiaikainen polttokalmisto. Löydöt ovat todennäköisesti peräisin useammasta kuin yhdestä hautauksesta. Hautaukset jatkuvat todennäköisesti myös avaamattomalle alueelle. Korut, helmet ja ketjulaitteiden osat viittaavat siihen, että vainajat ovat olleet naisia.
Löydöt: KM 31607:1–174
Ajoitus: rautakausi ja kivikausi
Tutkitun alueen laajuus: 16 m²
Kenttätyöaika: 9.–23.8.1999
Tutkimuskustannukset: Nastolan kunta 27 000 mk, Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo 7116 mk, vapaaehtoisten laskennallinen osuus 4 610 mk
Tutkimusraportti: Hannu Poutiainen 3.11.1999 Lahden kaupunginmuseon arkistossa, kopio Museoviraston arkeologian osaston arkistossa.
|
takaisin
Kuvaus