SYSMÄ HOVILA NYKULLA
Pk. 3121 03 SYSMÄ
x = 6820 63, y = 3428 47, z = 82–85
Rautakautisen löytöpaikan koekaivaus
Museoviraston arkeologian osasto, Sysmän kotiseutuyhdistys ja Päijät-Hämeen tutkimusseura
Kaivauksenjohtaja: FM Mirja Miettinen
Hovilan Nykullan mäki eli Niikkulanmäki on Sysmän kirkolle ulottuvan Päijänteen sisälahden länsirannalla, n. 1,4 km Sysmän kirkosta lounaaseen. Alue on kaakkoon viettävää kivistä ja kallioista katajikkoa ja yksittäisiä puita kasvavaa avointa laidunmaata.
Sysmäläinen harrastaja Pertti Martikainen löysi loppukesällä 1997 metallinilmaisimella alueelta kahdesta eri kohdasta rautakautisia esineitä (KM 30445: pyöreä kupurasolki, pronssihela, pronssi- ja hopeakatkelmia, valettu pronssikello, rautainen tappara, nuolenkärki). Löydöt olivat ohuen pintaturpeen ja yksittäisen kiven alta. Lähin kuppikivi on runsaat 100 m paikalta, muita kiinteitä muinaisjäännöksiä ei tunnettu ennestään.
Löytöpaikan luonteen selvittämiseksi päätettiin Museoviraston ja paikallisten harrastajien yhteistyön puitteissa tehdä paikalla koekaivaus. Kaivajina oli paikallisia ja lähipitäjien vapaaehtoisia harrastajia 5–10 henkeä päivittäin.
Koekaivauksen kohteena olevalla, n. 20 x 30 m suuruisella löytöalueella on kolme matalaa, ruohottunutta kumparetta, joihin kaikkiin tehtiin koekuoppia ja koeojaa. Lounaisin kumpare oli löydötön, muista tuli löytöinä rautakautisia kalmistolöytöjä: palanutta luuta, keramiikkaa, pronssiesineitä ja -katkelmia, rautaesineitä. Resenttiä aineistoa oli tuskin nimeksi. Alue vaikutti ainakin tutkitulta osaltaan varsin hyvin säilyneeltä.
Koekaivetuista kumpareista voitiin kahden todeta varmasti olevan joko erillisiä kivien- ja maansekaisia hautakumpuja tai osa laajempaa polttokalmistoa. Suppean koekaivauksen perusteella ei asiaa voitu todeta varmasti.
Kysymys on hyvin säilyneestä ja hienossa kulttuurimaisemassa sijaitsevasta rautakautisesta kalmistosta. Sen kokonaislaajuutta ei tämän kaivauksen avulla selvitetty. Todennäköistä on, että hautauksia (röykkiöitä, kumpuja tai polttokalmistoa) ja luultavasti rautakautisia asumisjäänteitäkin on kauempana rinteellä. Myöhemmin kesällä 1999 löytyi kaivausalueen läheltä vielä ennestään tuntematon kuppikivi. Se sijaitsee arviolta 10–13 m länteen lounaisimmasta kumpareesta.
Löydöt: KM 31485:1–75
Ajoitus: viikinki–ristiretkiaika?
Tutkitun alueen laajuus: 20 x 30 m
Kenttätyöaika: 14.–18.6.1999
Tutkimuskustannukset: Museovirasto ja vapaaehtoistyövoima
Tutkimusraportti: Mirja Miettinen Museoviraston arkeologian osaston arkistossa.
|
takaisin
Kuvaus