YLI-II PURKAJASUO JA PURKAJASUO/KORVALA
Pk. 3512 07 YLI-II
x = 7252 60–7253 36, y = 3447 88–3449 05, z = 50,5–55
Kivikautisen muinaisjäännösalueen kaivaus ja kartoitus
Museoviraston arkeologian osasto
Kaivauksenjohtaja: MA Hans-Peter Schulz
Purkajasuo on n. 40 ha laaja muinaisjäännösalue, joka käsittää muinaisen merensalmen (nuorimmassa vaiheessa merenlahden), jossa on tulvan peittämiä pyynti-/kalastusvälineitä (Purkajasuo 12), salmen etelä- ja länsipuolella olevia laajoja asuinpaikkaryhmiä (Purkajasuo/Korvala 38 ja Purkajasuo Vuornos 55) sekä Leualanpellon pohjoispuolella oleva kivivalli (hist. aika) ja kaksi kivilatomusta (rautakausi tai hist. aika). Alue tutkittiin vuosina 1996–1999 sekä tasokaivauksilla että koekuopilla ja kairauksilla. Suopellolla kaivettiin yht. 415 m2 (kaivausalueet 1–3, 6–7 ja 12), ja kuivalla maalla 505 m2 (kaivausalueet 4,5 ja 8–11). Maaperätutkimus kattoi yli 17,5 ha:n alueen (Leualanpelto, peltojen välinen metsikkö ja Purkajasuon suopelto sekä kaivausalue 9:n itäpuoleinen rantavalli), yhteensä tehtiin 242 1 x 1 m koekuoppaa ja 244 kairausta. Maaperätutkimusten lopputulokset esitettään kaivauskertomuksen Purkajasuo 2000 yhteydessä.
Entisestä merenpohjasta on löydetty puuta 11,5 ha:n alueelta Leualanpellon itäosasta, peltojen välissä olevasta metsiköstä ja Purkajasuon suopellosta. Puulöydöt esiintyvät ainakin neljässä kerroksessa ja ne koostuvat koostuvat suurimmaksi osaksi työstetyistä puista. Tärkeimmät löytöryhmät ovat paalut, teroitettu seipäät, liisteritilät, liisteet, liitospuut ja verkonkohot. Luonnollisten puiden kuten puunrunkojen ja oksien osuus on n. 10–15 %. Liisteritilän osia, yksittäisiä liisteitä, pieniä esineitä ja oksia esiintyi koko alueella. Paaluja, seipäitä sekä liistenippuja sen sijaan on tavattu vain kahdesta keskittymästä Leualanpellon pohjoispuolella ja metsikön kaakkoispuolella. Tämän hetken tulkinnan mukaan kyse on purettujen kala-aitojen osista, jotka varastoitiin talven yli merensalmen syvänteisiin.
Kuivalla maalla kaivettiin kahdessa paikassa, asumuspainanteen 62 ja 63 kohdalla (kaivausalue 9; niiden vieressä oli Kierikki-projektin koeoja painanteessa 64; kaivausalue 10) sekä Jussilan talon joenpuoleisessa piha-alueessa (kaivausalue 11)
Asumuspainanteeseen 63 kuuluu neljä rivissä olevaa painannetta, joiden kokonaispituus on ainakin 38 m. Luoteispää on vanhan sorakuopan tuhoama. Rivissä oli alun perin ollut vähintään viisi painannetta, joita ympäröi yhteinen valli. Painanteiden välissä on noin 3–4 m leveitä kulkuaukkoja. Asumuspainanne 63 sijaitsee Korvalan asuinpaikan itäosassa, Jussilan talosta n. 350 m itäkaakkoon itä–länsi-suuntaisella hiekkaisella rantavallilla. Vuosien 1998–99 kaivaustulosten perusteella voidaan sanoa, että asumuspainannerivi no. 63, josta on säilynyt neljä painannetta, koostui suorakulmaisista yksiöistä (”huoneista”, pituudet 7,5 ja 6,2 m; leveys 6,5 m), jotka yhdisti n. 4,5 m leveä käytävä. Löytöjen ja palaneiden kivien levenneisyyden perusteella yksiköt olivat samanaikaisesti käytössä. Kyseessä on siis ainakin 38 m pitkästä ”rivitalontyyppisestä” rakennuksesta, jolla oli 6,5 m leveitä huoneita, jotka oli yhdistetty 4,5 m leveillä käytävillä. Selvät suorakulmaiset kuviot viittaavat hirsikehikkoon. Voidaan olettaa, että ainakin asumuksen maahan kaivettu alaosa oli rakennettu hirrestä (n. 3–4 hirsikerrosta). Itäisellä huoneella oli ilmeisesti puulattia ja sen keskellä kivetty tulisija, johon liittyi mahdollisesti ilmakanava, joka kulki pohjoisen vallin alta. Itäpäässä oli oviaukko ja pieni eteinen, joka oli 15 cm lattiatason yläpuolella. Keskimmäisellä huoneella oli mahdollisesti kuoppamainen maalattia ja kaksi vahvaa tukipaalua keskiakselilla.
Kaivausalue 11 on Jussilan talon pihapiirissä asuintalosta 35 m kaakkoon laajan asuinpaikan kaakkoispäässä. Asuinpaikka-alue sijaitsee muinaisella jokitörmällä 52–52,5 m mpy korkeudella, se on n. 150 m pitkä ja 20–40 m leveä. Kaivausalueella kiinteitä rakenteita ei tavattu, sen sijan löytötiheys oli suuri. Keramiikkalöydöt keskittyvät kahteen tasoon: myöhäistä kampakeramiikkaa löytyi 1. ja 2. tasosta 10–15 cm:n syvyydestä, ja asbestikeramiikkaa kaivausalueen pohjasta n. 30–40 cm:n syvyydestä. Asuinpaikan topografisen sijainnin takia se on saattanut olla käytössä pitkän ajan, mihin viittaavat myös runsaat löytömäärät.
Löydöt: KM 31835:1–1566 kivikautisia asuinpaikkalöytöjä; KM 31836:1- kivikautisia pyynti-/kalastusvälineitä
Ajoitus: kivikausi; Hel-2740, 4770 ± 130 BP; Hel-3917, 4340 ± 100 BP; Hel-3918, 4460 ± 100 BP; Hela-136, 4475 ± 60 BP (Pöljän keramiikkaa)
Tutkitun alueen laajuus: koekuopitus suolla 11 ha (1 x 1 m, 241 kpl, kairaukset 244 kpl); tasokaivaus suolla yht. 415 m²; tasokaivaus kuivalla maalla yht. 505 m²
Kenttätyöaika: 2.8.–30.9.1999
Tutkimuskustannukset: valtion työohjelma 560 000 mk
Tutkimusraportti: Hans-Peter Schulz 19.4.2000 Museoviraston arkeologian osaston arkistossa. |