HALIKKO RIKALA LINNAMÄKI
Linnavuoren fosforikartoitus
Pk 2021 08 Halikko
x = 6697 90, y = 2440 00, z = 50–60
p = 6704 398, i = 3274 649
Turun yliopiston arkeologian oppiaine
Tutkija: FL Henrik Asplund
Tutkimuksen tavoitteena oli saada lisää tietoa siitä, esiintyykö linnavuorella sen käytöstä kertovia jälkiä ja painottuvatko ne Linnamäen johonkin osaan. Metodiksi valittiin fosforianalyysi. Näytteet otettiin kapealla kairalla, jonka kouruun tarttuneesta aineksesta myös pyrittiin tekemään silmämääräisiä päätelmiä mahdollisista poikkeamista.
Linnamäen lounais- ja kaakkoisrinteet sulkevan kivirakenteen sisäpuolella on alue, joka sieltä saatujen aiempien irtolöytöjen perusteella todennäköisesti on ollut pakolinnaa aktiivisemmassa käytössä. Kohde kuulunee täten niiden harvalukuisten linnavuorten joukkoon, joilla on säilynyt kulttuurikerrostumia, jotka voidaan tutkia arkeologisesti. Tämä päätelmä saa jonkin verran tukea nyt suoritetusta kartoituksesta, jonka yhteydessä havaittiin kolmessa kohdassa maaperän värjäytynyt poikkeama. Myös alueen fosforipitoisuudet olivat tätä tulkintaa ajatellen odotuksen mukaiset, vaikka tausta-arvoista jyrkästi poikkeavia anomalioita ei tasaisessa sarjassa voidakaan osoittaa.
Jatkotutkimuksia ajatellen kartoitetun alueen itäosa näytti mielenkiintoisimmalta; täältä löytyivät suurimmat fosforipitoisuudet ja viitteitä poikkeuksellisesti värjäytyneistä kerrostumista. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää alueen eteläpuoliskon vallikiveyksen tuntumassa havaittuihin kiveyksiin ja kumpareisiin, jotka lienevät jälkiä jonkinlaisista rakenteista.
Löydöt: –
Ajoitus: rautakausi
Tutkitun alueen laajuus: noin 5 000 m²
Kenttätyöaika: 10.8. ja 15.8.2001
Tutkimuskustannukset: Turun yliopiston arkeologian oppiaine
Tutkimusraportti: Henrik Asplund 15.08.2002 Turun yliopiston arkeologian oppiaineen arkistossa, kopio Museoviraston arkeologian osaston arkistossa.
|