JÄMSÄNKOSKI VIERTIÖ
Rautakautisen kätkö/kalmistoalueen koekaivaus
Pk 2233 07 Jämsänkoski
x = 6865 01, y = 2562 08, z = 102
p = 6865 786, i = 3404 304
Museoviraston arkeologian osaston koekaivausryhmä
Kaivauksenjohtaja: FK Kaarlo Katiskoski
Jämsänkosken kaupungin Viertiön rautakautinen kalmisto/kätkö sijaitsee noin 3,3 km Jämsänkosken kirkosta etelään, Jämsä–Jämsänkoski-tiestä noin 200 metriä itään, peltojen ympäröimällä kalliosaarekkeella, 100–105 m mpy. Paikka löytyi vuonna 1999, kun paikallinen harrastaja Paavo Ihlberg löysi paikalta metallinilmaisijalla rautaisen miekan (Petersenin M-tyyppiä), sekä myöhemmin alueen tarkastamaan tulleen Timo Sepänmaan kanssa kirveenterän ja rautaveitsen. Muinaisjäännösalueen pohjososaan rajautuva pientaloalue on luonut tähän asti lähes koskemattomana säilyneelle alueelle rakentamispainetta. Viertiöstä n. 200 metriä etelään sijaitsee toinen rautakautinen kohde, Kissakallio.
Tutkimusten tavoitteena oli selvittää muinaisjäännöksen sijainti ja luonne.Alueelle kaivettiin kaksi kaivausaluetta sekä 8 koekuoppaa. Aluksi avattiin kaivausalueet A1 miekan löytöpaikalle ja A2 kirveen ja veitsen löytöpaikalle
Avokallioiden välissä maaperä oli vaaleaa silttiä jonka alla oli peruskallio. Viertiön eteläosassa maaperä vaihettui lopulta saveksi. Maakerrostumat olivat keskimäärin alueella vain 10–15 cm paksuisia, mutta joissakin kallionhalkeamissa, kuten alueella A1, saattoi peruskallion päällä olla kerrostunutta maata puolitoista metriä. Varsinaisia rakenteita ei alueelta tavattu. Alueelta A2, kirveen löytöpaikalta, löytyi kaksi ruodollista rautanuolenkärkeä ruudusta 250/462. Nuolenkärjet olivat päällekkäin, toinen tasossa 2 sekä toinen kerroksen 3 yläpinnassa ja niiden kärjet osoittivat vastakkaisiin suuntiin, toinen koilliseen ja toinen lounaaseen. Lisäksi löytyi pullolasin ja ikkunalasin kappaleita. Koekuopasta 242/300 löytyi tuluspiin kappale. Muut koekuopat olivat löydöttömiä. Lisäksi löytyi pintaturpeesta kaurisimpukan kuori kohdasta 259.06/ 466.04. Tämä simpukankuori oli kuitenkin täysin kiiltävä ja puhdas ja vaikutti ennemmin resentiltä kuin rautakautiselta.
Koekaivauksissa todettiin, että löydöt keskittyät aiemmin löydettyjen kirveen ja veitsen löytöpaikalle. Vaikuttaa siltä, että miekan sijaintipaikka on sekundäärinen – miekka on uudelleen kätketty. Alueelta ei löydetty kalmistoon viittaavia rakenteita tai löytöjä, kuten palanutta luuta tai vainajan pukuun kuuluvaa esineistöä toisin kuin viereisellä Kissakallion alueella. Viertiö vaikuttaakin enemmän kätköltä kuin kalmistolta. Viertiön löydöt (miekka, kirves, veitsi, nuolenkärjet) ovat tyypillisesti miehen varusteita kun taas viereisen Kissakallion löydöt ovat naisen pukuun kuuluvia.
Löydöt: KM 32716:1–12
Ajoitus: nuorempi rautakausi
Tutkitun alueen laajuus: n. 1 ha, kaivettu ala 20 m²
Kenttätyöaika: 9.7.–27.7.2001
Tutkimuskustannukset: Museoviraston koekaivausryhmä
Tutkimusraportti: Kaarlo Katiskoski ja Petteri Pietiläinen 22.1.2002 Museoviraston arkeologian osaston arkistossa. |
takaisin
Kuvaus