JÄMSÄNKOSKI KISSAKALLIO
Rautakautisen kätkön/kalmistoalueen koekaivaus
Pk 2233 07 Jämsänkoski
x = 6864 82, y = 2562 20, z = 100
p = 6865 591, i = 3404 415
Museoviraston arkeologian osaston koekaivausryhmä
Kaivauksenjohtaja: FK Kaarlo Katiskoski
Jämsänkosken kaupungin Kissakallion rautakautinen polttokalmisto sijaitsee noin 3,3 km Jämsänkosken kirkosta etelään ja Jämsä–Jämsänkoski-tiestä noin 200 metriä itään peltojen ympäröimällä kalliosaarekkeella 100–105 m mpy aivan Jämsänkosken etelärajalla. Kohde löytyi vuonna 1999, kun paikallinen harrastaja Paavo Ihlberg löysi paikalta metallinilmaisijalla pyöreän kupurasoljen, hevosenkenkäsoljen, rautaveitsen, metalli- ja pronssilenkkejä ja lasimassahelmiä sekä myöhemmin alueen tarkastamaan tulleen Timo Sepänmaan kanssa pronssispiraaleja ja lisää lasimassahelmiä.
Löytöalue on kalliosaarekkeen eteläosassa n. 40 metriä Jämsänkosken etelärajasta. Löytöpaikka on vajaa 2 m korkean pystysuoran avokallion edustalla. Kallioalueen länsipuoleisten pienten peltoalueiden takana maasto laskee jyrkästi kohti Jämsänjokilaaksoa. Kissakalliosta n. 200 metriä pohjoiseen sijaitsee toinen rautakautinen kohde, Viertiö.
Tutkimusten tavoitteena oli selvittää muinaisjäännöksen sijainti ja luonne. Aluksi avattiin kaivausalue solkien ja lasimassahelmien löytöpaikalle. Avokallioiden välissä maaperä oli 10–15 cm paksun multakerroksen alla vaaleaa hiekkaa ja silttiä. Tasossa 1 havaittiin voimakkaasti värjäytynyt nokimaa-alue, johon löydöt keskittyivät. Nokimaa-alueella oli myös hyvin harva kiveys. Nokimaa- ja löytöalue jatkui edelleen profiiliin kaivausalueen kaakkoiskulmassa. Koekuopasta 54/560 ja sen laajennuksesta havaittin myös löytöjä sisältänyt nokimaa-alue.
Kissakalliosta löytyi runsaasti polttokenttäkalmistoon viittaavia löytöjä. Esinelöydöt tavattiin pääasiassa kerroksen 1 yläosasta, kun taas keramiikka ja palanut luu löytyivät pääosin kerroksista 2 ja 3. Alueelta löytyi rullapäinen pronssinen hevosenkenkäsolki, jonka toisen rullan sisällä on neulan jäänteitä. Soljen poikkileikkaus on lattea ja siinä on pieni keskiharjanne. Tutkimuksissa löytyi myös erittäin hyvin säilynyt ja kookas uurreviivakoristeinen kulkunen sekä toisen samanlaisen puolikas ja yksi pienempi kulkunen. Pronssispiraaleita löytyi yhteensä 14 kappaletta. Enemmän tai vähemmän sulaneita lasimassahelmen fragmentteja löytyi yhteensä 15 kappaletta. Näistä suurin osa oli pohjaväriltään keltaisia, silmäkuvioin koristeltuja. Savihelmiä löytyi 5 kappaletta. Lisäksi löytyi 84,1 grammaa palanutta luuta joka on todennäköisesti peräisin ihmisestä ja 1157,5 grammaa koristelematonta rautakauden käyttökeramiikkaa. Osa palaneista luista ja keramiikasta löytyi koekuopasta 54/560 ja sen laajennuksesta. Lisäksi koekuopasta 102/586 löytyi rautainen vyönsolki.
Jämsänkosken Kissakallion rautakautisen polttokenttäkalmiston koekaivauksissa heinäkuussa 2001 todettiin löytöjen keskittyvän samaan paikkaan avokallion edustalle, josta aiemmat löydöt oli tehty. Löytö- ja nokimaa-alue jatkui edelleen profiiliin kaivausalueen kaakkoiskulmassa. Lisäksi kaivausalueesta n. 30–40 m lounaaseen löytyi koekuopasta 54/560 palanutta luuta ja keramiikkaa nokimaakerrostumasta. Kalmistoalue näyttää siis ulottuvan ainakin sinne asti. Löydetyt esinetyypit kuuluvat nuoremmalle rautakaudelle ja ovat merovinki- tai viikinkiaikaiseen naisen pukuun kuuluvia. Alue on säilynyt koskemattomana eikä myöhäisemmän ihmistoiminnan merkkejä ollut havaittavissa.
Löydöt: KM 32717:1–165
Ajoitus: nuorempi rautakausi
Tutkitun alueen laajuus: n. 1 ha, kaivettu ala 25 m²
Kenttätyöaika: 9.7.–27.7.2001
Tutkimuskustannukset: Museoviraston koekaivausryhmä
Tutkimusraportti: Kaarlo Katiskoski ja Petteri Pietiläinen 22.1.2002 Museoviraston arkeologian osaston arkistossa. |
takaisin
Kuvaus