Juankoski Akonpohja Helvetinhaudanpuro
varhaiskivikautisen asuinpaikan kaivaus
Pk 3333 11
p=, i=,z=112-113,5 m mpy. ( x699074, y 3571 58)
Mikroliitti Oy
Työryhmä: Aivar Kriiska, Timo Jussila ja Tapani Rostedt
Kaivaus on jatkoa v. 2004 ja 2005 kaivaukselle. Vuoden 2004 kaivauksella paikalta löydettiin mm. palaneita hirven luita, joista tehty radiohiilianalyysi ajoitti paikan 8400 BC cal. (median, intcal98), 9200+75BP (Hela 918). Vuonna 2006 kaivettiin v. 2005 kaivausalueen 3 (jota v. 2005 kaivettiin vain 1 kerros) kohdalla, sitä laajentaen 30 neliömetriseksi. Paikalla kaivettiin kaikkiaan 7 noin 6 cm paksua kerrosta tasokaivauksena. Löydöt otettiin talteen n. 6 cm tarkkuudella. Löytöpaikka mitattiin takymetrillä. Löytöjen määrä oli kaivauspinta-alaan nähden hyvin runsas- kvartseja paljon ja kohtalaisesti palanutta luutakin. Lisäksi löytyi useita eri kokoisia alasinkiviä, muutamia pii-iskoksia ja yksi piiesine sekä yksi urallinen hioinkiveksi tulkittu esine. Tasoissa 2-6 (pääosin 3-4 tasoissa) havaittiin hieman punertavamman ruskea ja ympäristöään kovempi, anturamaan kaltainen yhtenäinen maakerros normaalin maannoksen B-B/C kerroksen lomassa, joka rajautui melko selkeästi. Erityisesti syvemmällä (4-7) kerroksissa löydöt rajautuivat kokolailla tarkasti kyseisen kovan maan alalle. Löytöjen levintä syvemmällä ja em. anturamaan kaltainen alue muodostivat kuvion, joka näyttäisi viittaavan suoraseinäisen asumuksen ”lattiaan” – jonka 90 asteinen nurkkakulma olisi kaivausalueen luoteiskulmassa. Oletetun seinän vierestä tuli syvemmällä esiin kaksi syvälle maahan ulottuvaa kuoppaa, joissa kvartseja – toinen löytökuoppa oli oletetun asumuksen nurkan kohdalla.
Kyseessä on tällä hetkellä Salpausselkien sisäpuolisen Suomen vanhin ja koko Suomen neljänneksi vanhin tunnettu viime jääkauden jälkeinen kivikautinen asuinpaikka. Se on ns. pioneeriasuttajien, Suomen ensimmäisten asuttajien, asuinpaikka, jonka löytömateriaalissa on vielä selvästi näkyvissä asuttajien lähtöalueen kulttuurin esine- ja esineiden työstötekniikan traditio. Tähän mennessä löydetty esineistö viittaa Viroon, ns. Kundan kulttuuriin. Viitteitä on myös yhteyksistä Koillis-Venäjällä vaikuttaneeseen Butovon-kulttuuriin. Molemmat em. varhaismesoliittiset kulttuurit ovat hyvin saman kaltaisia ja ne pohjautuvat keskieurooppalaiseen myöhäispaleoliittiseen Swidryn kulttuuriin.
Löydöt: KM 36024:1-3298
Ajoitus: mesolitikum
Tutkitun alueen laajuus: 30 m2
Kenttätyöaika: 31.7-12.8.2006 ja 16.-18.9.2006
Tutkimuskustannukset: Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto, Mikroliitti Oy ja Juankosken kaupunki
Tutkimusraportti: 30.4.2007 Timo Jussila, Tapani Rostedt ja Aivar Kriiska Museoviraston arkeologian osaston arkistossa
|
takaisin
Kuvaus