Taipalsaari Valkeisaari
Pk. 3142 02 VITSAI
x = 6782510 - 6782514, y = 3549228 - 3549232, z = 78,90 - 79,30
Varhaismetallikautisen löytöpaikan koekaivaus Helsingin yliopisto
Kaivauksenjohtaja: FM Antti Lahelma
Valkeisaari on Pien-Saimaalla sijaitseva pienehkö saari, jonka rannalla kohoavata kalliosta löytyi kalliomaalaus vuonna 1966. Samassa yhteydessä maalauksen löytänyt harrastaja-arkeologi löysi maalauskallion juurella sijaitsevalta kapealta hiekkaterassilta myös tekstiilikeramiikkaa ja piitä. Löytöjen kerrotaan tulleen laakean kivipaaden, ns. ’uhripöydän’ alta. Nyt suoritettujen kaivausten tarkoituksena oli selvittää näiden löytöjen luonnetta ja mahdollista yhteyttä kalliomaalaukseen. Kaivaus oli siis luonteeltaan puhtaasti tutkimuskaivaus. Pienestä budjetista johtuen se toteutettiin pääasiassa vapaaehtoisvoimin, mutta lähes kaikki osallistujat olivat arkeologeja tai arkeologian opiskelijoita.
Ennen varsinaisia kaivauksia paikalla suoritettiin pienimuotoinen fosfaattianalyysi, joka osoitti fosfaattiarvojen olevan terassilla selvästi korkeampia kuin sen ympäristössä. Terassille avattiin em. ’uhripöydän’ edustalle 10 m² kokoinen kaivausalue, joka kaivettiin 5 cm paksuisissa kerroksissa. Kaikki maat seulottiin 5 mm seulalla ja kaikki löydöt (seulalöytöjä lukuun ottamatta) saatiin mitattu paikalleen takymetrillä. Heti pintaturpeen alta paljastui voimakkaasti
värjäytynyt likamaa, joka kattoi lähes koko kaivausalueen. ’Uhripöydän’ edustalla todettiin lisäksi väriltään paikoin lähes musta noen- ja hiilensekaisen hiekan alue, johon liittyi suuria tulen rapauttamia kiviä. Nokimaasta otettiin runsaasti makrofossiilinäytteitä. Kaivausalueen pohjoispäässä havaittiin likamaakuoppa, josta löytyi runsaasti kvartsia. Likamaa jatkui täällä 9. kerrokseen asti eli noin 45 cm syvyyteen.
Löytöjen määrä jäi pienehköksi, mutta aineisto on kuitenkin varsin mielenkiintoinen. Tärkein löytöryhmä koostui kvartsista, josta suurin osa on esineitä ja esineiden katkelmia. Ilmeisesti paikalla ei ole työstetty kvartsia vaan sinne on tuotu valmiita esineitä, jotka ovat rikkoutuneet jotain kovaa materiaalia työstettäessä. Kvartsien lisäksi paikalta löytyi muutamia paloja palanutta ja palamatonta luuta (paloista on tunnistettu metso ja vuohi/lammas), yksi pii-iskos, neljä palaa tekstiilikeramiikkaa ja runsaasti lastumaisa kappaleita tunnistamatonta ainesta (mahdollisesti rapautunutta luuta, sarvea tai puuta). Keramiikka- ja piilöytöjen pieni määrä oli yllätys, sillä v. 1966 löytöjen valossa juuri niitä olisi odottanut löytyvän. Nyt talteen saatujen palojen tarkat löytöpaikat kuitenkin varmistavat v.1966 löytöjen todella tulleen ’uhripöydän’ alta.
Kaivaukset osoittivat, että Valkeisaaren löydöt liittyvät kiinteään muinaisjäännökseen, jota ei voitane tulkita asuinpaikaksi. Louhikkoinen ja kapea terassi ei sovellu asumiseen ja löydöt poikkeavat jonkin verran normaalista asuinpaikka-aineistosta. Kohde ei myöskään vaikuta väliaikaiselta iskentä-, leiri- tai sateenpitopaikka, sillä kulttuurikerroksen paksuus viittaa pitkäaikaiseen ja
intensiiviseen toimintaan. Todennäköisemmältä tuntuu, että kohde liittyy suoraan ’uhripöydän’ yläpuolella sijaitsevaan kalliomaalaukseen, ja että sillä tapahtunut toiminta on ollut luonteeltaan rituaalista.
Löydöt: KM 35202: 1-85
Ajoitus: Varhaismetallikausi - 14c-ajoitus 3100 +- 50 BP
(Hel-1127) Tutkitun alueen laajuus: 10 m2
Kenttätyöaika: 15.-26.8.2005
Tutkimuskustannukset: Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö 6200 €
Tutkimusraportti: Antti Lahelma 16.12.2005 Museoviraston
arkeologian osaston arkistossa |