KEMIJÄRVI SOPPELA TAKALA
Metsälappalaisten talvikyläpaikan koekaivaus.
Pk. 3632 09 Soppela
x = 7395 05, y = 3528 60, z = n 157
Lapin maakuntamuseo
Kaivauksenjohtaja: FL Hannu Kotivuori
Tutkimus tehtiin Lapin maakuntamuseon ja Kemijärven kansalaisopiston yhteistyönä, ns. kurssikaivauksena, jolla työskenteli eri jaksoina noin 30 museotyöntekijää ja vapaaehtoista. Koekaivaukseen liittyi kaksi perehdyttämisluentoa ja tuloksia esitellyt yleisöluento. Kemijärven edellinen arkeologinen kaivaus oli vuonna 1964 Neitilässä, joten uutena päänavauksena Soppelan koekaivaus esiteltiin eri medioissa ainakin 20 kertaa.
Takalan muinaisasuinpaikka sijaitsee Kemijärven itärannalla, Soppelan kylän keskustassa. Inventoinnissa 1989 löytynyt kohde saattaa olla historiallisissa lähteissä jo 1748 mainittu ”Vihtalan” lappalaiskylä. Irtolöytöinä paikalta on saatu mm. kolme rautakauden lopun kirveenterää ja luinen kehrättimen pyörä. Entisen lampolan ja nykyisen hevoshaan alueella on ainakin kolme tuvansijaa ja yksi suorakaiteinen liesi. Koekaivauksessa avattiin kahden tupasijan alat ja kaivettiin pohjaan suorakaiteinen liesi, johon keskittyi valtaosa löydöksistä. Suoraan hiekkamaan pintaan tehtyjen, noin 4 x 4 m laajojen, tupasijojen nurkkaliedet oli hajotettu, mutta niiden alaosat sekä seinälinjat erottuivat yhä. Tupasijojen päällä oli noin 20 cm vahvuudelta välikatosta pudonnutta puhdasta eristehiekkaa. Tupasijojen löydöksinä saatiin talteen vain joitakin pronssipellin paloja, luusiruja, hiiltä ja veitsenterä.
Noin 2,0 x 1,5 m laaja suorakaiteinen liesi sisälsi suuren määrän palanutta tai osin palanutta luuainesta ja yhdessä ulkoreunan kohdassa mm. kuumentuneita kalansuomuja. Osteologi Kati Salo analysoi Lapin maakuntamuseon varoin luulöydökset, joista pääosa on hauenluuta. Muina tunnisteina mainitaan kalat, ahven, ahvenkalat, särkikalat, siika, made?, nisäkäs, peura/poro, hirvi, metso, metsäkanalinnut, linnut, orava ja vuohi/lammas. Lieden reunassa ja ulkopuolella oli osin ristikkäisiä, lautamaisia hiilijuonteita aivan ohuen humuspeitteen alla tai siihen kiinnittyneenä. Ne olivat palaneet vain pinnalta, sillä maata vasten oleva puoli oli ruskeaksi maatunutta puuta. Olettamus on, että puuaines on peräisin liettä ympäröineestä kodasta, joka on palanut. Lieden sisältä ja sen välittömästä läheisyydestä löytyi joitakin rautaesineen katkelmia sekä puolenkymmentä myöhäisrautakautisen, noin 1200-luvulle ajoittuvan, pronssikorun osaa. Alustava arvio on, että ainakin pieni tiuku ja akantuslehtikoristeinen korvalusikka ovat yhteydessä Laatokan Karjalaan. Liedessä oli myös pronssipellin paloja, joitakin tuluspiin katkelmia ja luuhelmen puolikas. Varsinaista kota-alaa lieden ympäriltä tutkittiin vain lieden reunojen osalta.
Löydöt: KM 36696:1–108
Ajoitus: myöhäisrautakausi - historiallinen aika
Tutkitun alueen laajuus: 60 m².
Kenttätyöaika: 6.–17.6.2005
Tutkimuskustannukset: Lapin maakuntamuseon virkatyö, Kemijärven kansalaisopisto.
Tutkimusraportti: Hannu Kotivuori 18.4.2006 Lapin maakuntamuseon arkisto ja Museoviraston arkeologian osaston arkisto.
|
takaisin
Kuvaus