Urjalan keskiajalle ajoittuvan sakariston korjaustöiden yhteydessä kaivettiin tutkimuskaivausluonteisesti vuosin 1667-68 rakennetun ja ennen 1880-lukua puretun kirkon paikalla. Tarkoitus oli selvittää keskiaikaiseen sakaristoon kuuluneen kirkon kokoa ja vuoden 1667 kirkon rakennushistoriaa. Lisäksi oli määrä saada selvittää kirkon sisäpuolella olevat hautaukset.
Kirkon kuoria kaivettaessa poistettiin aluksi 25 cm:n paksuinen sorakerros, joka oli tuotu paikalle vasta 1939. Tämän jälkeen poistettiin ilmeisesti kaksi 25 cm:n paksuista multakerrosta. Jälkiä kirkon alkuperäisestä alttarinpohjasta tai varhaisemmista kirkoista ei havaittu.
Kirkon kaakkoiskulmassa havaittiin olevan harmaakivistä latomalla tehty kiviseinäinen hauta, jonka hautaukset olivat sekaisin. Hauta oli umpeen muurattu tiilillä ja sen päälle oli myöhemmin tuotu ilmeisesti muista haudoista siirrettyjä luita. Haudan länsipuolella havaittiin suuri maakivi ja sen länsipuolella oli myös luita. Edellisen hautauksen vieressä kulmittain kaakkoiskulman hautaan havaittiin toinen harmaakivistä ladottu yli toista metriä syvä hauta, jota ei oltu umpeenmuurattu. Tässä haudassa havaittiin säilyneen alkuperäistä hautausta. Kolmas ladottu hauta oli tehty tiilistä ja se sijaitsi kirkon koilliskulmassa. Hauta oli umpeenmuurattu tiilin ja siihen oli tehty myös rappauksella peitetty tiililattia. Hauta oli avattu aiemminkin.
Jokaisesta haudasta otettiin talteen löytöjä. Keskimmäisestä haudasta löydettiin violetinvärisiä lasihelmiä. Sekä kaakkoiskulman haudasta että keskimmäisestä haudasta löydettiin 1600- ja 1700-luvun arkunkahvoja. Myös tiilihaudan hautaus ajoitettiin löytöjensä perusteella 1600-luvulle. Haudan löytöihin kuului esimerkiksi kuparilevy INRI-tekstillä, kallonaamio ristissä olevin luin ja sekä irtonumeroita että irtokirjaimia, joiden suhdetta toisiinsa ei voitu selvittää.
Kirkon perusmuurin sisältä poistettiin vain sorakerros, mutta koska hautoja tai tiilimurskaa ei tullut esiin, ei jatkettu syvemmälle ajan puutteen vuoksi. Kirkon eteisten paikkoja pyrittiin etsimään. Joitain havaintoja kirkon sisäänkäytien kiveyksistä pystyttiin tekemään.
Sakariston ulkopuolella tehtiin pieni koekaivaus sen koillis- ja kaakkoiskulmissa. Koilliskulmasta löydettiin runsaasti luita, kaakkoiskulmasta vain hiukan. Todettiin, että koilliskulmassa oli tehty hiukan runkoa leveämpi sokkeli, kaakkoiskulmassa tällaista ei havaittu. Lisäksi tehtiin rakennushistoriallisia havaintoja kivisakastista. |