Pirkanmaan maakuntamuseo jatkoi kesäkuussa 2008 vuosina 2004–2007 aloitettuja arkeologisia tutkimuksia Nokian kartanon alueella, myöhäiskeskiaikaisen kivikappelin paikalla. Kaivausten tavoitteena oli saada lisää tietoa paikan historiallisista rakennus- tai asutusvaiheista laajentamalla tutkimusalaa lounais- ja koillissuuntaan. Kappelin perustusten lounaispuolella (kaivausalue 1) tarkoituksena oli erityisesti tutkia vuonna 2007 koekuopasta löytyneitä kuoppa- ja kivirakenteita. Koillissuunnalla (kaivausalue 2) tarkoituksena oli tutkia keskiaikaisen kulttuurikerrosalueen reunaa ja siihen mahdollisesti liittyviä nuorempia kivirakenteita historialliselta ajalta.
Molemmilla alueilla todettiin päällimmäisinä sekoittuneita savi- ja hiekkamultakerroksia 1800–1900-luvuilta. Alempana oli paikoin säilynyt häiriintymättömiä, 1800-lukua vanhempia konteksteja sekä kivirakenteita, jotka voidaan ajoittaa alustavasti 1300–1800-luvuille. Löytöjen joukossa oli lukuisten tiilen ja kalkkilaastin kappaleiden lisäksi mm. tasolasia, metalliesineitä, palanutta ja palamatonta luuta, piitä, kvartsi-iskoksia ja palanutta savea. Esihistorialliset löydöt (kvartsi-iskokset ja mahdollisesti osa palaneista luista) liittyvät ilmeisesti aiemmin todettuun varhaisrautakautiseen asuinpaikkaan. Varhaiskeskiaikaiselta vaiheelta ovat todennäköisesti peräisin ainakin pronssilevyn katkelmat ja palanut savi; 1500-luvulle ajoittunevat vanhimmat ikkunalasin paloista.
Kaivausalueella 1 todettiin kolme kivirakennetta. Hiekkamultakerroksen yläosassa sijaitsi kaksi pitkänomaista kiveystä, jotka mahdollisesti ovat samanikäisiä ja kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Kyseessä voivat olla puurakennuksen tai aitauksen perustuksen osat taikka jonkinlaisen puistorakenteen jäännökset, jotka voidaan ajoittaa alustavasti 1500–1800-luvuille. Ne saattavat myös liittyä vuosien 2005–2006 kaivausalueilla tutkittuun samantyyppiseen kiveyksen. Kolmas, kulttuurikerroksen pohjaosassa ja pohjahiekassa todettu kivirakenne on mahdollisesti kiviperustuksen osa keskiajalta tai uuden ajan alkupuolelta. Kaivausalueella 2, kulttuurikerroksen pohjaosassa todettu kivirakenne oli mahdollisesti suorakaiteenmuotoinen. Sen keskiosassa oli pääasiassa 10–20 cm kokoisia ja reunoissa isompia kiviä, joista osa oli moreenikivikkoon kuuluvia maakiviä. Kyseessä on todennäköisesti pienen puurakennuksen, rakennuksen osan tai jonkin muun rakenteen perustus, joka ajoittunee 1700-luvulle. On mahdollista, että rakenne on samanikäinen etelämpänä vuonna 2005 tutkitun, pitkänomaisen kiveyksen kanssa ja kuuluu samaan puuaita- ja puurakennuskompleksiin. Kaivausalueella 1 tutkittiin lisäksi kartanopuiston rakenteisiin liittyneitä 1900-luvun rakenteita, kaivanto ja siihen sijoittunut kivirakenne. |