KOKEMÄKI KÄRÄJÄMÄKI
Kivikautisen asuinpaikan ja rautakautisen kalmiston koekaivaus
Pk 1134 12 Kokemäki
x = 6795 55, y = 1572 48, z = 35–39
p = 6803 679, i = 3250 643
Museoviraston arkeologian osasto ja Teljan uusi tuleminen -hanke
Kaivauksenjohtaja: FM Jouni Taivainen
Kesän 2001 kaivausten tavoitteena oli selvittää, onko Käräjämäellä säilynyt muinaisjäännöstä ja kuinka laajalla alueella. Tutkimukset liittyvät Teljan uusi tuleminen -hankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda kulttuurinähtävyyksiä sisältävä reitti Kokoemäen keskustaan.
Kaksi viikkoa kestäneiden tutkimusten perusteella kävi ilmi, että Kokemäen Käräjämäellä on ollut rautakautinen kalmisto ja kivikautinen asuinpaikka. Mäellä on siis ainakin kaksi eri aikaista esihistoriallista aikatasoa. Kivikautinen löytöaineisto osoittaa, että asuinpaikka on kuulunut ns. Pyheensillan kulttuurin myöhäiskivikautiseen kulttuurivaiheeseen. Se ajoittuu siten noin 4000–4500 vuoden taakse. Tuolloin Käräjämäki oli pieni saari tai niemenkärki muinaisen Kokemäenjoen suulla aivan meren rannassa. Rautakautinen aineisto ajoittuu kansainvaellusajalle n. 400–550 jKr. Aiemmat löydöt huomioon ottaen vaikuttaa siltä, että tuolloin paikalle on tehty polttohautauksia.
Käräjämäen tutkimushistoria alkaa 1800-luvun lopulta, jolloin mäellä sijainneen tuomarinympyrän paikalle rakennettiin talo. Tuolloin ja 1900-luvun alussa mäeltä saatiin talteen kansainvaellusajalle ajoittuvaa esineistöä. Nuorisoseuralaiset kokosivat 1910-luvulla tuomarinympyrä alkuperäisen muistoksi. Se ei kuitenkaan ole alkuperäisellä paikalla. Kaivausten aikana saatujen tietojen mukaan 1800-luvun lopulla rakennettu mökki olisi ollut osa 1960-luvulla palanutta taloa, jonka perustukset vieläkin ovat nähtävissä. Tämä talon ”vanha” osa olisi sijainnut talon lounaispäässä ja siten noin 10–15 metriä lounaaseen nykyisestä tuomarinympyrästä. Tieto saatiin talon viimeiseltä asukkaalta Raakel Grundströmiltä. Tätä tietoa tukevat myös kaivauslöydöt. Koekuoppa 3 avattiin keskelle talon raunioperustuksia ja kaivaustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että perustusten alla on vielä säilyneenä kalmistokerrosta. Talon palokerroksen alta tuli esiin tiivistä kiveystä, jossa oli mm. keramiikkaa, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia sekä keihäänkärki.
Koetutkimusten perusteella mäen koko lakialueella on säilynyttä kivikautista ja rautakautista kulttuurikerrosta, mutta nämä kerrokset ovat osittain sekoittuneet keskenään, ainakin lakialueen eteläosassa.
Löydöt: KM 32705:1–279
Ajoitus: kivikausi (Pyheensilta), rautakausi (kansainvaellusaika)
Tutkitun alueen laajuus: 40 x 50 metriä, josta kaivettu 19 m² ja 27 koepistoa.
Kenttätyöaika: 30.7.–10.8.2001
Tutkimuskustannukset: Teljan uusi tuleminen -projekti 68 000 mk
Tutkimusraportti: Jouni Taivainen 30.9.2001 Museoviraston arkeologian osaston arkistossa. |
takaisin
Kuvaus