LOPPI ANTINNOKKA 1–2
Kivi- ja rautakautisen asuinpaikan sekä kiviröykkiöiden kaivaus
Pk 2042 03 Räyskälä
x = 6738 05–26, y = 2509 16–30, z = 115–118
p = 6741369–572, i = 3345 599–749
Museoviraston arkeologian osasto
Kaivauksenjohtaja: FL Petro Pesonen
Lopen Salon kylän Antinnokan ja Lehtimäen muinaisjäännöksiä tutkittiin kesällä 2001 kahteen eri otteeseen: koekaivauksin 1.–20.6. ja tasokaivauksin 9.–27.7. Kaivaustutkimuksia jouduttiin paikalla suorittamaan Asko Kiinteistöt Oy:n omistamilla rantakaava-alueilla, koska yhtiö oli kaavoittanut ja myymässä alueen kesämökkitonteiksi. Kesäkuun koekaivausten tarkoituksena oli selvittää muinaisjäännösten laajuus ja luonne sekä arvioida mahdollisten jatkotutkimusten tarve. Koekaivauksissa kaikkien tonttien alueelta todettiin erityyppisiä ja -aikaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä siten, ettei rantarakentamista voitu ajatella toteutettavan suunnitellulla tavalla. Asko Kiinteistöt Oy:n kanssa käydyissä neuvotteluissa ja maastokatselmuksessa sovittiin ne alueet, joille rakentaminen olisi mahdollista arkeologisten lisätutkimusten jälkeen. Heinäkuussa tehtyjen kaivausten jälkeen nämä alueet vapautettiin rakentamiselle. Myöhemmin syksyllä kävi ilmi, että vapautettavan alueen laajuus oli Asko Kiinteistöt Oy:n kannalta riittämätön ja käydyissä neuvotteluissa vapautettiin rakentamiselle vielä joitakin lisäalueita.
Tasokaivaukset tehtiin molemmilla kohteilla muinaisjäännösten reuna-alueilla, jotka jo etukäteen tiedettiin vähälöytöisemmiksi kuin keskeiset alueet. Antinnokassa kaivettiin kuusi tasokaivausaluetta, joista neljä aluetta oli asuinpaikkatasanteella ja kaksi aluetta kattoi kiviröykkiön kumpikin, näiden tasokaivausalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 154,5 m². Alueelle kaivettiin 122 koekuoppaa, yhteispinta-alaltaan 30,5 m². Antinnokassa kaivettiin yhteensä siis 185 m². Tutkimusalueen laajuus oli n. 18000 m² eli 1,8 ha.
Koekaivauksen perusteella lähes koko Antinnokan alueella on esihistoriallista muinaisjäännöstä. Tyhjiä alueita on lähinnä alueen keskiosan rannalla, jossa maasto on kivikkoista ja kosteaa ranta-alavikkoa. Kaksi tihentymää on alueen eteläosassa (Antinnokka 1) ja pohjoisosassa (Antinnokka 2). Muinaisjäännöstä lienee myös läheisillä mökkitonteilla. Antinnokassa on kivikautisia asuinpaikkoja useilta eri periodeilta, ainakin myöhäismesoliittiselta ajalta, kampakeraamiselta ajalta sekä nuorakeramiikan ajalta. Mahdollisesti Antinnokassa on myös varhaismetallikautinen asuinpaikka, johon viittaavat muutamat sarsankeramiikaksi tulkitut palat. Kivikautiseen asutukseen liittynee maakivessä oleva kvartsilouhos. Antinnokassa on myös myöhäisrautakautinen asuinpaikka ja 16 kiviröykkiötä, joista kaksi tutkittiin. Tutkitut röykkiöt osoittautuivat todennäköisiksi viljelysraunioiksi, jotka saattavat liittyä rautakautiseen asutukseen. Alueella on jonkin verran jälkiä myös historiallisen ajan toiminnasta, mm. pienen pellon jäljet alueen keskiosassa sekä talon kivijalka, joka saattaa olla 1700-luvun kartoissa esiintyvän torpan paikka.
Löydöt: KM 33017: 1–726
Ajoitus: myöhäismesoliittinen kivikausi, kampakeramiikka, nuorakeramiikka, varhainen metallikausi, rautakausi
Tutkitun alueen laajuus: 1,8 ha, kaivettu ala 185 m²
Kenttätyöaika: 1.–20.6. ja 9.–27.7.2001
Tutkimuskustannukset: Asko Kiinteistöt Oy
Tutkimusraportti: Petro Pesonen 9.4.2002 Museoviraston arkeologian osaston arkistossa |