NOKIA PITKÄNIEMI PITKÄNIEMI 2
Kivikautisen asuinpaikan kaivaus
Pk 2123 05 Nokia
x = 6818 82, y = 2477 57, z = 78,18–80,89
p = 6823 530, i = 3317 735
Tampereen museoit, maakunnallinen yksikkö
Kaivauksenjohtaja: FM Jouko Pukkila
Vuoden 2000 inventoinnissa löydetyllä kivikautisella asuinpaikalla tehtiin kesällä 2001 kaivaus sen luonteen varmistamiseksi, ajoittamiseksi ja kunnon selvittämiseksi. Rantatörmän laelle avattiin 32 m²:n laajuinen tasokaivausalue paikkaan, josta koekaivaushavaintojen perusteella oli odotettavissa ehjää kulttuurikerrosta. Tämän alueen lounaiskulmaan sijoitettiin koeoja, joka suunnattiin rantatörmää alas kohti Pyhäjärveä; tavoitteena oli löytää kulttuurikerroksen alaraja ja merkkejä asuinpaikan aikaisesta rantamuodostumasta. Koska tasokaivausalue osoittautui ennakoitua niukkalöytöisemmäksi, avattiin hieman myöhemmin 4 m² koeruutu edellisvuoden koekuopan 1 ympärille, josta uskottiin saatavan ajoittavaa löydöstöä.
Kaikilla kaivausalueilla todettiin kivikautisen asutuksen merkkejä. Koeojassa ja tasokaivausalueen eteläpäässä havaittiin ehjää kulttuurikerrosta. Kulttuurikerroksen ehjästä osasta tutkittiin myös kolme kuopannetta, joista ainakin kahteen liittyi tulenpidon merkkejä. Tasokaivausalueen pohjoispäässä ja koeruudussa kulttuurikerros oli lähes kokonaan sekoittunut sekä peltotöissä että sairaalan rakennustöissä, jolloin paikalla on ollut työväen asuinparakkeja.
Asuinpaikka ajoitettiin löytyneen keramiikan perusteella. Lähes kaikki keramiikka löytyi koeruudusta ja koristellut palat ovat tyypillistä kampakeramiikkaa. Muu löytöaineisto on kivikautiselle asuinpaikalle tyypillistä ja käsittää mm. kvartsi-, pii- ja kivilaji-iskoksia, kvartsiesineitä ja niiden teelmiä sekä hieman harvinaisempia piinuolenkärkien katkelmia. Palaneen luun ja keramiikan palat olivat hyvin kuluneita ja ne vaikuttivat veden pyöristämiltä.
Tasokaivausalueen pohjoisosa oli sekoittunut historiallisena aikana maanviljelystöissä. Pellon reunaa rajasi ojanne, joka kulki kaivausalueen keskellä rannan suuntaisena muutaman metrin päässä rantatörmän reunasta. Se oli leveä ja melko matala pitkänomainen kaivanto, jota pellon käyttöaikoihin oli ehkä muutamaan otteeseen syvennetty, sillä sen paikka vaihteli. Eräät 1700-luvun liitupiippujen palat antavat peltovaiheelle yhden ajoituksen.
Löydöt: KM 32982:1–350
Ajoitus: tyypillinen kampakeramiikka
Tutkitun alueen laajuus: 42 m²
Kenttätyöaika: 4.6.–3.7.2001
Tutkimuskustannukset: Tampereen museot, Nokian kaupunki, Nokian ja Tampereen työväenopistot, yhteensä 120 000 mk
Tutkimusraportti: Jouko Pukkila 1.3.2002 Tampereen museoiden maakunnallisessa yksikössä, kopio Museoviraston arkeologian osaston arkistossa
Kirjallisuus: Pukkila, Jouko 2002. Kuka katsoi ensimmäisenä Pyhäjärveä pohjoisrannalta? – kaivaushavaintoja Nokian Pitkäniemenkampakeraamiselta asuinpaikalta. Pirkan maan alta 3. Arkeologisia tutkimuksia. Tampereen museoiden julkaisuja 65. Tampere 2002, s. 5–13. |
takaisin
Kuvaus