NURMIJÄRVI SANTAMÄKI
Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus
Pk 2043 02 Seutula
x = 6694 76–82, y = 2541 72–80, z = 45–50
p = 6696 625–689, i = 3376 162–239
Museoviraston arkeologian osaston koekaivausryhmä
Kaivauksenjohtaja: FK Kaarlo Katiskoski
Klaukkalan kylän Santamäen tilan kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 2 km Klaukkalan keskustasta etelään ja n. 3 km Helsinki–Hämeenlinna-moottoritieltä länteen Lepsämänjoen pohjoisrannalla peltorinteessä. Alueen pohjois- ja itäreunan rajana on Vanha myllytie, joka erkanee Lahnuksentiestä (tie nro 1324) noin 200 metrin päässä asuinpaikasta luoteeseen. Savisesta peltorinteestä kohoaa etelä–pohjoissuuntainen matalahko hiekkaharjanne, joka on ollut aikoinaan Ancylusjärven rannasta esiinpistävä niemeke. Niemekkeen korkeus on n. 45–50 m mpy. Peltoharjanteelta on kaunis näköala kaakkoon Lepsämänjokilaakson kulttuurimaisemaan. Lounaassa Lepsämänjoen etelärannalla kohoaa jyrkkärinteinen ja kallioinen Veikonmäki.
Tavoitteena oli tutkia muinaisjäännöksen sijainti ja luonne. Tutkimustulosten perusteella muinaisjäännös joko rajattaisiin pientaloasutusalueeksi kaavoitetun alueen ulkopuolelle tai vapautettaisiin tulevaa rakennustoimintaa varten. Alueelle kaivettiin suorakulmainen koeoja, kaivausalue sekä 37 koekuoppaa ja lapionpistoa. Hiilinäytteitä otettiin kaikkiaan 5 kappaletta. Maaperä oli suurimmaksi osaksi kivetöntä savea. Pohjois–eteläsuuntaisella matalahkolla lajittuneen soran ja hiekan muodostamalla harjanteella, muokkauskerroksen alla, havaittiin likamaaläikkiä ja löytöjä. Tämä alue vaihettuu vähitellen hiedan ja hiesun kautta saveksi. Kyntämisen seurauksena harjanne on kulunut ja madaltunut. Kiveyksiä tai muita varsinaisia rakenteita ei löytynyt. Löydetyt kiviesineet, alkeellinen kirves ja taltta, löytyivät kyntökerroksesta ja olivat pinnaltaan rapautuneita. Kyntökerroksen alapuoliset löydöt olivat kvartsi-, kivilaji-, ja pii-iskoksia sekä palanutta luuta. Luuanalyysissä aineistosta tunnistettiin hylje, majava, hauki ja kuha. Lisäksi muinaisjäännöksen koillisosassa oli pienempi löytökeskittymä. Kulttuurikerroksen todettiin pääosin tuhoutuneen kyntämisen seurauksena.
Radiohiiliajoituksen tulokset eivät ole vielä tätä kirjoitettaessa saapuneet. Rannankorkeuden (45–50 m mpy) perusteella asuinpaikka on sijainnut Ancylusjärven rannalla noin 8500–8200 vuotta sitten. Kaivauksissa löydetty alkeellinen kirves ja muu löytöaineisto sopii hyvin tähän ajankohtaan. Tunnistetut luut, erityisesti hylkeen luu, antavat vaikutelman merelliseen ympäristöön suuntautuneesta varhaismesoliittisesta asuinpaikasta.
Löydöt: KM 32618:1–173
Ajoitus: mesoliittinen kivikausi
Tutkitun alueen laajuus: n. 1 ha, kaivettu ala 60 m²
Kenttätyöaika: 7.–21.6.2001
Tutkimuskustannukset: Museoviraston koekaivausryhmä
Tutkimusraportti: Kaarlo Katiskoski ja Petteri Pietiläinen 16.1.2002 Museoviraston arkeologian osaston arkistossa. |
takaisin
Kuvaus