RUOKOLAHTI KARONIEMI
Rautakautisen ja historiallisen asuinpaikan kartoitus ja kaivaus
Pk 4121 01 Hännilä
x = 6804 43, y = 4420 36, z = 80–81 (keskikoordinaatit)
p = 6804 460, i = 3580 944
Helsingin yliopisto, arkeologian oppiaine
Kaivauksenjohtaja: FM Sirkka-Liisa Seppälä
Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen opetuskaivauksissa Ruokolahden Karoniemessä 2001 jatkettiin edellisvuonna aloitettuja kenttätutkimuksia (Kirkinen 2000). Kesän 2001 tutkimusten päätavoitteena oli muinaisjäännöksen laajuuden ja luonteen tarkentaminen eri menetelmin. Aiempien maaperä- ja pintapoimintahavaintojen perusteella eri puolille tutkimusaluetta avattiin viisi pientä aluetta (alue E, F, G ja H). Sen lisäksi jatkettiin edellisvuonna avatun alueen C ja siinä todetun 1700–1800-luvun rakennuksenpohjan tutkimuksia. Tutkimuksia tehtiin myös kartoittamalla alueen näkyviä jäännöksiä ja tekemällä systemaattisia maaperäkairauksia kairaseulontamenetelmällä. Vuoden 2001 kenttätutkimuksissa haluttiin löytää lisää merkkejä erityisesti rautakautisesta toiminnasta, johon viittaavia esinelöytöjä – helmiä ja saviastianpaloja – oli tavattu Museoviraston kaivauksissa 1999–2000.
Kiinnostavimmaksi osoittautui Karoniemen pihapiirin eteläpuolinen peltoaukea, jossa todettiin nykyisen muokkauskerroksen alta selvä kulttuurikerros sekä pintapoiminnassa viikinkiajalta tunnettua tyyppiä oleva silmäkoristeinen helmi ja rautakautiseksi ajoitettua keramiikkaa. Kulttuurikerroksen laajuus on kairauksissa havaitun likamaakerroksen ja pintalöytöjen perusteella ainakin 50 x 50 metriä ja jatkuu mahdollisesti itään ja länteen pitkin muinaisen lahden pohjukkaa. Toiminnan tarkempi luonne jäi tutkimuksessa epäselväksi, mutta maasto, kulttuurikerros ja löydöt viittaavat lähinnä rautakautiseen asuinpaikkaan. Topografian ja lähilöytöjen perusteella peltoalueelta voi löytyä merkkejä rautakautta vanhemmastakin esihistoriallisesta toiminnasta.
Yleiskartoituksen perusteella Karoniemen pihapiirin itäpuolisella Lammasmäellä on useita kiviaitoja ja runsaasti muita rakenteita. Niistä osa rajaa erilaisia maankäyttökuvioita, mutta osan funktio jää epäselväksi. Kartoituksessa dokumentoitiin myös päärakennuksen itäpuolista laidun- ja peltoaluetta kiertävä kiviaita ja Karoniemeen johtavan vanhan jäätien pohja. Kairausten mukaan pihapiirin koillisosassa on pihanurmikon ja täytemaan alla säilynyt kulttuurikerrosta, joka keramiikkalöytöjen perusteella on ainakin osittain esihistorialliselta ajalta. Museoviraston kaivauksissa todettu runsaslöytöinen alue saattaa siis jatkua ainakin pohjoiseen ja koilliseen. Fosforianalyysin korkeat pitoisuudet sijoittuvat pihapiiriin ja kasvimaalle. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, mikä on nostanut maaperän fosforipitoisuuksia. Karoniemen pihapiirin eteläpuolisen pellon ja pihapiirin havainnot puolestaan vahvistavat, että alueella on ollut rautakaudella asutusta.
Löydöt: KM 32959:1–60
Ajoitus: rautakausi–historiallinen aika
Tutkimusalueen laajuus: yleiskartoitettu alue noin 70 000 m², kaivausalue 18 m²
Kenttätyöaika: 4.–29.6.2001
Tutkimuskustannukset: Helsingin yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologian oppiaine
Tutkimusraportti: Sirkka-Liisa Seppälä 28.3.2002 Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos/arkeologia, kopio Museoviraston arkeologian osaston arkistossa. |