VALKEAKOSKI JUTIKKALA KOKKOMÄKI
Rautakautisen kalmiston koekaivaus
Pk 2132 02 Sääksmäki
x = 6782 701, y = 2502 575, z = 87
p = 6786 288, i = 3341 063
Museoviraston arkeologian ja rakennushistorian osastot
Kaivauksenjohtaja: FL Georg Haggrén
Kokkomäen polttokenttäkalmisto löytyi Jutikkalan kartanon tutkimuksissa vuonna 1999. Kalmisto sijaitsee noin 210 m kartanon päärakennuksesta luoteeseen olevan noin 40 m pitkän ja noin 17 m leveän mäen laella. Kalmistoalue on noin 8 metriä leveä ja ainakin 28 metriä pitkä. Kalmiston laajuus on noin 200 m2. Mäen laelle avattiin elokuussa 2001 koeoja ja muutama koekuoppa. Koeojasta paljastuneen ruumishaudan tutkimuksia jatkettiin syyskuussa.
Kalmistokerroksen paksuus vaihteli 4 ja 44 cm:n välillä, paksuimmillaan se oli mäen keskellä. Osittain palaneet kivet oli ladottu 1–3 kerrokseen. Mäen laelta keskeltä kalmistoa löytyi noin 2 m leveä rovionpaikka. Rovion syvyys oli maanpinnasta 90 cm, mutta kuopan syvyys varsinaisen kalmistokerroksen alla oli 60 cm. Päälle tehdyn hautauksen perusteella rovio ajoittuu kansainvaellusajan lopulle.
Polttokenttäkalmisto ajoittuu löytöjen perusteella pääosin viikinkiajalle. Rovion päälle tehty hautaus on selvästi vanhempi, kansainvaellusaikainen. Lisäksi tasaleveän rannerenkaan palat ajoittuvat jo 600-luvulle eli merovinkiaikaan. Näiden lisäksi tutkitulla alueella oli ainakin kolmen naisen ja yhden miehen hautaus. Kaikki hautaukset jatkuvat kaivausalueen ulkopuolelle.
Kalmiston kaakkoisreunaan, peltoa kohden viettävään rinteeseen oli tehty ruumishauta. Hautakuoppa oli 260 x 100 cm, ja se oli kaivettu polttokenttäkalmiston läpi soramoreeniin. Hauta oli lounais–koillissuuntainen. Lounaispäässä oli päätykivi, joka oli asetettu kolmen kiven päälle pystyyn. Vainajasta oli jäljellä ainoastaan jalan luita. Miesvainaja oli haudattu puuarkussa. Antimina hänellä oli viikate, luinen tylppä nuolenkärki ja rautaisen terän katkelma. Hauta ajoittuu todennäköisesti 1000-luvun lopulle tai myöhemmäksi. Ylempää haudan jalkopäästä löytyneet ihmisen kallon luut kaipaavat tarkempaa analyysiä, jotta niiden suhde vainajan luihin saadaan selvitettyä. Haudan 1 eteläpuolelta paljastui toisen haudan pää, joka on ilmeisesti myös lounais-koillissuuntainen. Läheisyydessä oli muutama muukin mahdollinen hautapainanne.
Kokkomäen polttokenttäkalmiston käyttö on alkanut kansainvaellusajan lopulla ja jatkunut ristiretkiajalle asti. Kalmiston viimeisessä käyttövaiheessa siihen on alettu tehdä ruumishautauksia. Kokkomäki on osa Jutikkalan alueen rautakautista asutuskeskittymää. Kartanon tonttimaalla ja mahdollisesti myös Kaalimaalla on rautakautinen asuinpaikka. Alueen vanhin löytö on varhaismetallikautista tekstiilipainanteista keramiikkaa. Kaivamattomista kalmistoista Tiilisalinmäen röykkiö ajoittuu rakenteidensa perusteella vanhemmalle rautakaudelle, Kirsikkamäen polttokenttäkalmisto puolestaan nuoremmalle rautakaudelle. Muuntajamäen kalmiston vuonna 1990 tutkittujen osien käyttö painottuu merovingiajalle, mutta kalmistoa on saatettu käyttää viikinkiajan lopulle asti.
Löydöt: KM 32916:1–318
Ajoitus: nuorempi rautakausi, noin 500–1000-luku
Tutkitun alueen laajuus: 17 m²
Kenttätyöaika:13.–17.8., 22.–23.8., 17.–21.9.2001
Tutkimuskustannukset: Akateemikko Eino Jutikkala ja Museovirasto.
Tutkimusraportti: Georg Haggrénja Päivi Hakanpää 11.12.2001 Museoviraston arkeologian osaston arkistossa
Kirjallisuus: Haggrén, Georg, Hakanpää, Päivi & Mikkola, Terhi 2002. Oravavasamasta nauharuodepikareihin. Kokkomäen kalmiston kaivaus ja muut tutkimukset Sääksmäen Jutikkalassa. Pirkan maan alta 3. Tampereen museoiden julkaisuja 65. Tampere 2002, s. 29–36.
Haggrén, Georg, Hakanpää, Päivi & Mikkola, Terhi 2002. Rautakautisista taloista rälssin asumakartanoksi. Sääksmäen Jutikkalan kartanon kolmannen kaivauskesän tuloksia. SKAS 1/2002, s. 6–10. |
takaisin
Kuvaus
Kokkomäki 908010038, hautapaikat, hautapaikat
