LAHTI RENGONJOKI
Osainventointi
Lahden kaupunginmuseo
Inventoijat: FL Hannu Takala ja FM Hannu Poutiainen
Inventointi liittyi vuonna 2000 Lahden kaupunginmuseon arkeologisen yksikön käynnistämään hankkeeseen "Porvoonjoen asutustutkimus. Kansallismaiseman syntyvaiheet ja tulevaisuus". Rahoittajina toimivat Lahti, Hollola, Orimattila ja Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto. Hankkeessa on selvitetty monitieteisin menetelmin ihmisen ja luonnon historiaa Porvoonjoen vesistöalueella.
Rengonjoen alueelta tunnettiin ennen vuotta 1998 kolme kivikautista asuinpaikkaa: Lahti Uusitalo sekä Orimattila Alestalo (tyypillistä kampakeramiikkaa) ja Latomäki. Orimattilan Pennalan alueelta oli löytynyt kaarnakoho (KM 20533) noin kahden metrin syvyydestä. Lisäksi Rengonjoen alueelta oli tehty siitepölyanalyysi (Vuorela 1981) ja tutkimus vesipähkinän esiintymisestä (Aalto 1981). Näissä tutkimuksissa esitettiin, että jokilaaksossa oli lämpökaudella ollut makeanveden allas, joko joen suvantokohta tai järvi. Vuoden 1998 Porvoonjoen vesistöalueen inventoinnissa löytyi Rengonjoen alueelta yksi uusi kivikautinen asuinpaikka, Lahti Myllyoja. Sieltä kerättiin vuoden 2000 ns. täsmäinventoinnissa keramiikkaa, joka ajoittuu neoliittisen kivikauden loppupuolelle. Arkeologinen aineisto osoitti, että alueella oli ollut asutusta nuoremman kivikauden puolenvälin paikkeilla ja sen jälkeen. Tällöin Ancylusjärvi ei enää ulottunut alueelle.
Vuoden 2001 kenttätöiden aikaan Rengonjoen alueella tehtiin pienimuotoista arkeologista inventointia. Siinä yhteydessä löydettiin uudestaan Ville Luhon 1949 tutkima kohde, Orimattila Maijanoja. Uusia asuinpaikkoja löytyi viisi: Lahti Mattila ja Myllymäki sekä Orimattila Rengonjoki 1, 2 ja 4. Neljältä asuinpaikalta löydettiin vain kvartsia, mutta pintapoimintaolosuhteet eivät olleet kovinkaan hyvät kahta kohdetta, Lahti Myllymäki ja Orimattila Rengonjoki 1, lukuun ottamatta. On mahdollista, että niiltä tarkemmissa tutkimuksissa löytyisi muutakin aineistoa. Toki on mahdollista, että joukossa on myös mesoliittisia asuinpaikkoja, esimerkiksi Mattila ja varsinkin Rengonjoki 1 saattaisivat olla sellaisia. Uudet asuinpaikat löytyivät suhteellisen pienellä työllä sen jälkeen, kun oivallettiin mahdollisen järven olemassaolo. Kohteet ja keramiikkalöydöt tukevat ajatusta, että Rengonjoen alueelle kuroutui pienehkö järviallas Ancylusmaksimin jälkeen ja se oli ilmeisesti olemassa ainakin kivikauden lopulle saakka. On oletettavaa, että muinaisjärven rannoilta olisi inventoinnilla löydettävissä vielä joku esihistoriallinen asuinpaikka.
Löydöt: KM 32671:1 ja 32672:1–5
Tutkimuskustannukset: Lahti, Hollola, Orimattila ja Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto
Tutkimusraportti: Hannu Poutiainen ja Hannu Takala 6.3.2002 Museoviraston arkeologian osaston arkistossa. |
takaisin
Kuvaus