HAUSJÄRVI JA LAMMI LEMPIÖNKÄRKI
Kivi- ja varhaismetallikautisen asuinpaikan ja todennäköisesti historialliselle ajalle ajoittuvan röykkiön kaivaus
Pk 2133 05 Hietoinen
x = 6751 02, y = 2556 50, z = 85–87
p = 6752 164, i = 3393 492
Riihimäen kaupunginmuseo, ”Esihistorian pauloissa” -projekti
Kaivauksenjohtaja: fil. yo Antti Bilund
Kaivaukset kuuluivat EU:n rakennerahaston Tavoite 2 -ohjelmaan liittyvään "Esihistorian pauloissa" -projektiin, jonka tavoitteena on ollut edistää Hämeen maakunnan eteläosan esihistorian tuntemusta mm. matkailullisia tarkoitusperiä silmälläpitäen. Projektin johtaja on FT Heikki Matiskainen.
Lempiönkärki on Mommilanjärven länsirannasta ulkoneva niemi. Muinaisjäännös sijaitsee niemen kärjessä olevan mäenharjanteen eteläpäässä ja itärinteellä. Maasto on ehjää metsämaata. Harjanne on ehkä ollut esihistoriallisella ajalla saari. Niemi kuuluu Hausjärveen, mutta sen kärjessä on Lammiin kuuluva erillinen kaistale, joten muinaisjäännös on kuntien rajalla. Muinaisjäännös löytyi projektiin kuuluvassa täydennysinventoinnissa syksyllä 2001. Harjanteen eteläpäässä olevalta tasanteelta löytyi koekuopasta mm. tekstiilikeramiikkaa, siitä noin 50 m pohjoiseen kvartsi-iskoksia ja 100 m pohjoiseen röykkiö. Tutkimuksilla haluttiin selvittää asuinpaikan ajoitus ja laajuus sekä röykkiön mahdollinen yhteys asuinpaikkaan.
Tasanteelle avattiin 18 m² laajuinen tasokaivausalue. Sopiville kohdille, pääasiassa tasokaivausalueen ja röykkiön välille, kaivettiin yhdeksän koekuoppaa. Röykkiöstä ja sen ympäriltä poistettiin pintaturve 29 m²:n alalta. Röykkiön itäpuoliskosta poistettiin kiviä kerroksittain havaittuja rakenteita säästäen. Tasokaivausalueelta saatiin runsaasti tavanomaisia asuinpaikkalöytöjä. Erityisesti keramiikan määrä on suuri. Yleisimpiä selvästi tunnistettavia tyyppejä ovat nuorakeramiikka ja varhaismetallikautinen tekstiilipainanteinen tai naarmutettu keramiikka. Suuri osa keramiikasta on vaikeasti määritettävää, mutta todennäköisesti myöhäisneoliittista tai varhaismetallikautista. Löytöihin sisältyy myös lehdenmuotoinen piikärki ja kaksi viistoteräistä kvartsikärkeä. Paikka näyttää siten olleen käytössä myös jo tyypillisen kampakeramiikan aikaan ja mesoliittisella kaudella. Ainoa havaittu rakenne oli pieni pyöreä kivetty kuoppaliesi. Koekuopituksen perusteella runsaslöytöinen alue on pienialainen.
Röykkiön ympäristöstä löytyi vähän pii- ja kvartsi-iskoksia. Röykkiön todettiin rakenteensa perusteella olevan suurikokoisen kiuasmaisen tulisijan jäännös. Tulipesästä löytyi hiukan palaneita luun muruja, enimmäkseen kalan ruotoja. Röykkiön ulkoreunalta maasta löytyi yksi tuluspii. Tarkemmin ajoittavia löytöjä röykkiöstä ei saatu. Maaperästä röykkiön ympäriltä ja tulipesän pohjasta täytemaasta löytyneet kvartsi-iskokset ja piiesine eivät ilmeisesti liity röykkiöön, vaan varhaisempaan asutusvaiheeseen.
Löydöt: KM 33459:1–780 (aiemmat KM 33112:1–5)
Ajoitus: kivikausi (ainakin nuorakeraaminen aika)–varhaismetallikausi, röykkiö historiallinen aika?
Tutkitun alueen laajuus: 56 m² (josta röykkiö ja ympäristö, 29 m², vain osittain)
Kenttätyöaika: 8.–26.7.2002
Tutkimuskustannukset: Hausjärven kunta ja Etelä-Suomen lääninhallitus
Tutkimusraportti: Antti Bilund 22.6.2003 Riihimäen kaupunginmuseossa, kopio Museoviraston arkeologian osaston arkistossa. |
takaisin
Kuvaus