HYVINKÄÄ JOENTAKA
Kivikautisen asuinpaikan kaivaus
Pk 2042 10 Vihtijärvi
x = 6719 84, y = 2534 04, z = 82–83
p = 6722 037, i = 3369 628
Riihimäen kaupunginmuseo, ”Esihistorian pauloissa” -projekti
Kaivauksenjohtaja: fil. yo Antti Bilund
Kaivaukset kuuluivat EU:n rakennerahaston Tavoite 2 -ohjelmaan liittyvään ”Esihistorian pauloissa” -projektiin, jonka tavoitteena on ollut edistää Hämeen maakunnan eteläosan esihistorian tuntemusta mm. matkailullisia tarkoitusperiä silmälläpitäen. Projektin johtaja on FT Heikki Matiskainen.
Asuinpaikka sijaitsee Kytäjällä, Keihäsjoen laaksossa, joesta 300 m luoteeseen. Se sijoittuu suon reunalla olevalla hiekkaiselle tasanteelle (70–80 m x 5–10 m). Maasto on tasanteella ehjää. Asuin paikan ja joen välissä on metsää kasvavaa tasaista suota, jonka paikalla jokilaaksossa on esihistoriallisella ajalla ollut järvi. Muinaisjäännös löytyi inventoinnissa 8.6.2001. Tällöin tehdystä koekuopasta saatiin kolmea selvästi erilaista keramiikkatyyppiä, varhaiskampakeramiikkaa (Ka I:2), nuorakeramiikkaa ja myöhäiskampakeramiikkaa. Topografian perusteella näytti mahdolliselta, että asuinpaikka ulottuisi laajemmallekin alueelle tasanteella, ja että asuinpaikkalöytöjä saattaisi olla myös suokerrostumissa tasanteen edustalla. Kesän 2002 kaivauksen tarkoituksena oli selvittää asuinpaikan laajuus ja ajoitus. Erityisesti pyrittiin selvittämään onko asuinpaikan edustalla suokerrostumissa asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, ja voidaanko suon stratigrafiaa muuten hyödyntää asuinpaikan ja lähialueen arkeologisessa tutkimuksessa.
Tasanteella asuinpaikan laajuutta selvitettiin kaivamalla kuusi koekuoppaa. Laajemman löytömateriaalin saamiseksi avattiin tasokaivausalue (18 m²). Suokerrostumia tutkittiin aluksi kairaamalla. Sen jälkeen avattiin tasokaivausalueeseen liittyen 15 m pitkä koekaista tasanteelta suolle. Suokerrostumien tutkimuksissa oli kaivausten alussa mukana tohtori Mikhael Zhilin Moskovan tiedeakatemiasta.
Koekuopituksen perusteella asuinpaikan todettiin ulottuvan koko tasanteelle. Löytöinä saatiin runsaasti tavallisia asuinpaikkalöytöjä. Ajoituksen kannalta merkityksellisimpiä ovat edellä mainitut keramiikkatyypit. Näistä nuorakeramiikkaa esiintyi eniten. Lisäksi löydettiin pieniä määriä vaikeammin määritettävää keramiikkaa, myös muutamia asbestisekoiteisia paloja. Löytöihin kuuluu myös pari poikkiteräistä kvartsikärkeä. Suokerrostumista tasanteen edustalta löytyi vähän kvartseja ja palaneita kiviä. Lähes kaikki löydöt saatiin suon pohjalla olevasta liejukerroksesta. Ylempänä turpeessa havaittiin hiekansekainen kerros ja yksi kvartsi, mutta tämän kerroksen muodostumistapa jäi epäselväksi.
Löydöt: KM 33456:1–612
Ajoitus: kivikausi (varhaiskampakeramiikka, myöhäiskampakeramiikka, nuorakeramiikka)
Tutkitun alueen laajuus: 37 m²
Kenttätyöaika: 3.–20.6.2002
Tutkimuskustannukset: Hyvinkään kaupunki
Tutkimusraportti: Antti Bilund 28.4.2003 Riihimäen kaupunginmuseossa, kopio Museoviraston arkeologian osasto arkistossa. |
takaisin
Kuvaus