JÄMSÄ HIETAMÄKI
Kivikautisen asuinpaikanjäännöksen pelastuskaivaus
Pk 2233 10 Patajoki
x = 6866 30, y = 2571 77, z = 90–92
p = 6866 628, i = 3414 044
Museovirasto ja Keski-Suomen muinaistutkijat ry
Kaivauksenjohtaja: FM Mirja Miettinen
Jämsän Pataniemellä Hietamäen rinteessä olevan hiekkakuopan seinämässä todettiin vuonna 1999 kulttuurikerros yli 2 m paksun tulvahiekkakerroksen alla. Paikalla tehtiin koekaivaus kesällä 2000 Turun yliopiston, Keski-Suomen museon ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteistyönä (ks. Arkeologia Suomessa 1999–2000, sivu 172). Pääosa kulttuurikerroksesta oli jo tuolloin tuhoutunut. Paikka on ajoitettu varhaismesoliittiselle kivikaudelle n. 7200–7300 eKr.
Maastotarkastuksessa 2002 oli vielä näkyvissä vähäisiä jäänteitä kulttuurikerroksesta. Luontaisen sortumisen ja kotitarveoton vuoksi välittömässä tuhoutumisvaarassa olevien viimeisten rippeiden pelastamiseksi tehtiin lokakuussa 2002 kahden päivän aikana (10.–11.10.2002) pieni pelastuskaivaus.
Jyrkän hiekkakuopan seinämässä kaivettiin katkelmallista, noin 3–10 cm leveää nokimaajuovaa kaikkiaan noin 20 m pituudelta. Sen yläpuolella olevan, yli 2 m paksun tulvahiekkakerroksen vuoksi normaali tasokaivaus ei ollut mahdollista. Seinämän sisään kaivausta voitiin ulottaa keskimäärin vain 3–7 cm:n syvyyteen. Useimmissa kohdin nokimaajuova hävisi jo muutaman sentin kaivamisen jälkeen. Seinämästä alas valuneessa hiekassa oli palaneita ja tulen rapauttamia kiviä. Niitä oli muutamissa kohdissa myös nokimaakerroksessa. Työtä vaikeutti pystyn ja erityisen kuivan hiekan valuminen ja seinämän yläosan jatkuva romahtamisvaara. Aikaisemmin kaivettu osa kulttuurikerrosta ja vuonna 2002 kaivettu seinämän osa ovat samalla korkeudella (noin 92 m mpy) ja noin 1–3 m etäisyydellä toisistaan. Kaikki seinämässä näkynyt nokimaa tutkittiin. Löytöinä saatiin runsaasti (noin 420 g) palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja esineitä, kaapimia sekä yksi hiotun kiviesineen sirpale. Irtolöytönä kuopan pohjalta löytyi lisäksi ison hionlaa’n katkelma tiivistä vihreää kiveä. Ei ole kuitenkaan selvää kuuluuko se tutkittuun nokimaajuovaan ja paikan mesoliittiseen kulttuurikerrokseen, sillä vuoden 2000 tutkimusten yhteydessä kuopan reunoilla, nykyisen turvekerroksen alla, todettiin liesiä ja merkkejä myöhemmästä kivikautisesta ja/tai varhaismetallikautisesta asutuksesta.
Löydöt KM 33373:1–96 (vuoden 2000 löydöt), 97–143 (vuoden 2002 löydöt)
Tutkitun alueenlaajuus: n. 1,5 m²
Kenttätyöaika: 10.–11.10.2002
Tutkimuskustannukset: Museovirasto, vapaaehtoistyövoima
Tutkimusraportti: Mirja Miettinen, tekeillä. |