LAHTI OKEROINEN VAKINPELTO
Mahdollisen kivikautisen asuinpaikan koekaivaus
Pk 3111 03 Lahti
x = 6762 88, y = 3422 28, z = 110
p = 6762 880, i = 3422 280
Lahden kaupunginmuseo, arkeologian yksikkö
Kaivauksenjohtaja: FM Antti Lahelma
Lahden Vakinpeltoa on pidetty kivikautisena asuinpaikkana sieltä 1800-luvun lopulla löytyneiden kiviesineiden vuoksi. Nyt järjestetyssä prospektoinnissa ja koekaivauksessa ei kuitenkaan löydetty mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä. Tutkimus kattoi suurimman osan nykyään metsittyneestä pellosta, josta kiviesineiden on väitetty löytyneen.
On periaatteessa mahdollista, että kuopat osuivat kulttuurikerroksen ulkopuolelle tai että sihti oli liian harva ja kohde jäi siksi löytymättä. Samoin maa-aineksen hienojakoisuus ja sateinen sää vaikeuttivat seulontaa, mistä johtuen esim. pienet keramiikanmurut ovat voineet jäädä huomaamatta. Vakinpelto on kuitenkin topografiansa selvästi rajaama alue, jossa asumiseen soveltuvaa melko tasaista maata on suhteellisen vähän. Tuntuu epätodennäköiseltä, että jos alueella sijaitsisi asuinpaikka, sinne voitaisiin tehdä yli 40 koekuoppaa ilman että niissä havaitaan mitään merkkiä kohteen olemassaolosta. Siksi voitaneen todeta, että Vakinpellossa ei sijaitse esihistoriallista asuinpaikkaa.
Ainoa viite mahdollisesta muinaisjäännöksestä oli joissain koekuopissa erottunut noki- ja hiilikerros, jonka alueella toteutettiin pieni tasokaivaus. Kun kerros paikoin tuli puhtaan hiesukerroksen alta, heräsi ajatus, että kyseessä saattaisi olla esim. muinaispelto. Kaivauksen yhtenä tarkoituksena olikin selvittää, näkyisikö maassa mahdollisia auraamisen jälkiä ja ottaa maakerroksista makrofossiili- ja ajoitusnäytteet mahdollisia viljelykasvien jäänteitä silmälläpitäen. Aurausjälkiä ei erottunut, vaan nokikerros oli ainakin kaivausalueen kohdalla melko homogeeninen. Kaivauksissa ei tehty yhtään löytöä, mutta nokikerroksessa erottui hiilikeskittymiä, jotka olivat ilmeisesti peräisin kyljellään makaavista, hiiltyneistä puunrungoista. Tätä kirjoitettaessa makrofossiilianalyysin raportti ei vielä ole käytettävissä, mutta alustavien tulosten mukaan (Terttu Lempiäinen, suullinen tiedonanto 25.2.2003) näytteissä ei ollut jäänteitä viljakasveista. Kasvijäänteet olivat lähinnä puiden, etenkin männyn jäänteitä. Näin ollen luontevin selitys nokikerrokselle lienee metsäpalo, jonka jätteet ovat jääneet ylempää sadeveden mukana valuneen hiesukerroksen alle.
Löydöt: –
Ajoitus: moderni
Tutkitun alueen laajuus: n. 15 m²
Kenttätyöaika: 1.–5.7.2002
Tutkimuskustannukset: Euroopan Unionin aluekehitysrahasto, Lahden kaupunginmuseo
Tutkimusraportti: Antti Lahelma 31.3.2003 Museoviraston arkeologian osaston arkistossa. |
takaisin
Kuvaus