NAUVO SAARISTOMEREN KANSALLISPUISTO, VROUW MARIA -HYLKY
Historiallisen ajan laivanhylyn dokumentointi ja pohjoiseurooppalaisten hylkyjen suojeluun, monitorointiin ja esittelyyn liittyvän MoSS -projektin kenttätutkimukset
Pk 1033 01 Smedskären
x = 6629 36, y = 1544 34
p = 6640 603, i = 3207 447
Merikartta: Itämeri 25, Jurmo–Rosala 1: 50 000, Helsinki 1995
Koordinaatit (kkj): f = 59° 46,46’ N, ? = 021° 47,34’ E
Museovirasto, Suomen merimuseo
Tutkimuksen johtajat: HuK Matias Laitinen v. 2001, FM Minna Leino 1.–20.6.2002, fil. yo Stefan Wessman 6.–12.9.2002
Vuonna 1999 löytyneellä hollantilaisen kauppa-aluksen hylyllä järjestettiin tutkimusleirit 15.6.–6.7.2001, 1.6.–20.6.2002 ja 6.–12.9.2002. Leireille osallistui Suomen merimuseon tutkijoita, konservaattori ja työmestari sekä vapaaehtoisina sukeltajina mm. Teredo Navalis ry:n ja Pro Vrouw Maria ry:n jäseniä sekä seoskaasusukeltajia. Vuosien 2001–2002 kenttätutkimukset liittyivät EU:n Kulttuuri 2000 -ohjelman rahoittamaan kolmivuotiseen (2001–2004) projektiin, jonka pääteemoina ovat pohjoiseurooppalaisten laivanhylkyjen suojelu, monitorointi ja esittely. Projektiin kuuluu Suomen lisäksi Ruotsi, Saksa, Hollanti, Englanti ja Tanska ja sitä koordinoi Suomen merimuseo. Projektin johtajana toimi tutkija FM Sallamaria Tikkanen Suomen merimuseosta. Vrouw Maria -hylky valittiin Suomen tutkimuskohteeksi sen merkittävän kulttuurihistoriallisen arvon takia.
Tutkimusten tavoitteena oli kartoittaa hylyn kunto sekä löytöpaikalla vallitsevat ympäristötekijät dokumentoimalla hylkyä ja sen ympäristöä erilaisin kajoamattomin menetelmin. Dokumentoinnissa käytettiin mm. robottikameraa ja ultraääneen perustuvaa paikannuslaitetta. Hylyn dokumentoinnilla saatavien tutkimustulosten avulla voidaan mm. kartuttaa 1700-luvun laivanrakennukseen liittyviä tietoja. Ne palvelevat myös hylyn jatkotutkimusten suunnittelua, sillä tavoitteena on selvittää, onko hylky mahdollista nostaa museoitavaksi vai tulisiko se säilyttää löytöpaikallaan. Ympäristötekijöiden kartoittaminen on tärkeää hylyn tutkimusten, suojelun ja hoidon suunnittelun kannalta. Selvittämällä hylyssä vallitsevat olosuhteet voidaan tehdä arvioita sen säilyvyydestä löytökontekstissaan. Ympäristötekijöiden kartoitus tehtiin yhteistyössä Merentutkimuslaitoksen, Merenkulkulaitoksen, Merivoimien, Geologian tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Näytteiden ja mittalaitteiden käsittelyyn liittyvät käynnit tehtiin yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa.
Vuoden 2001 kenttätutkimusten avulla saatiin kokonaiskuva hylkyalueesta ja aloitettiin hylyn yleiskartoitus. Vuonna 2000 aloitettua vauriokartoitusta jatkettiin seurantakuvauksella. Uusista dokumentointimenetelmistä saatiin myös arvokasta kokemusta. Hylyn rakennetta dokumentoimalla pystyttiin tekemään uusia havaintoja mm. aluksen isomaston takana sijainneen kansihytin jäänteistä. Vuonna 2001 hylyn viereen asetettiin ympäristötekijöiden seurantaan liittyviä mittalaitteita yhteistyössä Merentutkimuslaitoksen kanssa. Vuonna 2002 hylyn rakenteiden dokumentointia jatkettiin ja asetettiin MoSS-projektin monitorointiteemaan liittyviä näytteitä meren pohjaan hylyn lähistölle sekä nostettiin ensimmäiset näyte-erät analysoitavaksi. Mittalaitteiden keräämä ympäristötieto analysoitiin Merentutkimuslaitoksella. Laitteiden huoltoa ja tiedonkeruuta varten hylyllä käydään noin 3–4 kertaa vuodessa. MoSS-projektin sekä Vrouw Maria -hylyn tutkimustulosten analysointi valmistuu vuoden 2004 kesällä.
Löydöt: SMM 082002:1–3
Ajoitus: 1700-luku, alus on uponnut asiakirjalähteiden mukaan vuonna 1771
Tutkitun alueen laajuus: noin 250 m²
Tutkimusaika: 15.6.–6.7.2001, 1.–20.6.2002, 6.–12.9.2002
Tutkimuskustannukset: Museovirasto, EU:n Kulttuuri 2000 -ohjelma, Helsingin satama, Rautaruukki Oyj, Metos ja FT Christian Ahlström
Tutkimusraportti: vuoden 2001 raportti Suomen merimuseon arkistossa. |