RUUKKI LINNANKANGAS
Jätinkirkon kartoitus ja sen ympäristön koekaivaus
Pk 2443 08 Saarikoski
x = 7171 690, y = 2563 120, z = 54–57
p = 7172 097, i = 3419 679
Museoviraston arkeologian osaston koekaivausryhmä
Kaivauksenjohtaja: HuK Simo Vanhatalo
Ruukin Linnankankaan jätinkirkko sijaitsee Siikajoen eteläpuolella, noin 5,7 km itäkoilliseen Ruukin kirkosta. Kohde tutkittiin, koska jätinkirkon läheisyyteen oli suunniteltu vapaa-ajan asunto. Lisäksi selvitettiin oliko jätinkirkon ympäristössä kivikautista asuinpaikkaa. Jätinkirkko on noin 28 metriä pitkä ja 23 metriä leveä, soikeahko reunavallilla varustettu kivirakennelma. Sen koillisosan nurkka on suorahko ja hieman "painunut" keskustaa kohti. Kehävalli on muodostunut maasta ja eri kokoisista kivistä. Kehävallissa on kivettömiä kohtia, joita voidaan pitää oviaukkoina. Jätinkirkon ympäristöön kaivettiin 21 kpl 1 x 1 m suuruista koekuoppaa. Jätinkirkkoa tutkittiin kahden koeojan avulla ja korkeusmittauksin.
Tutkimusalueen pohjoisosan rakennuspaikan koekuopista löytyi vain yksi kvartsi-iskos. Jätinkirkon etelä- ja länsipuolen koekuopat olivat kaikki löydöttömiä. Jätinkirkon koeojan tasoissa 2 ja 3 esiintyi likamaan väristä maata. Likamaa esiintyi jätinkirkon keskiosassa epämääräisinä laikkuina ja juovina, joten niiden muodostumistapaa on vaikea arvioida. Koeojista löytyi kiviesineiden katkelmia, kvartsikaapimia, kvartsi-iskoksia ja palaneita luita. Kiviesineen katkelmista yksi oli hioimesta, yksi taltasta ja yksi jostakin määrittämättömästä liuske-esineestä. Kvartsikaapimet olivat ainakin osittain retusoituja ja niiden materiaali oli hyvälaatuista.
Linnankankaan jätinkirkko vaikuttaa enemmän pitkänomaisen kotamaisen asumuksen tai varaston pohjalta kuin yleisesti tunnetulta, selvältä kivivallein varustetulta jätinkirkolta. Rakennelma näyttää keskeneräiseltä tai se on rakennettu vaatimattomampaan käyttöön kuin näyttävämmät jätinkirkot.
Jätinkirkon koeojasta saatiin pieni määrä hiiltä C14-ajoitusta varten. Hiilinäyte (Hela-648) ajoittuu 2450 ± 50 BP. Ajoitetut hiilenmurut voivat olla peräisin myös metsäpalosta.
Löydöt: KM 33612:1–16
Ajoitus: kivikausi–varhaismetallikausi. Hela-648: 2450 ± 50 BP (koeojan hiilimurut)
Tutkitun alueen laajuus: tutkimusala 5000 m², kaivausala 41 m²
Kenttätyöaika: 21.6.–31.5.2002
Tutkimuskustannukset: Museoviraston koekaivausryhmä
Tutkimusraportti: Simo Vanhatalo 25.3.2003 Museoviraston arkeologian osaston arkistossa. |