Luumäen Ontelan kivikautinen asuinpaikka tuli Museoviraston arkeologian osaston tutkimuskohteeksi valtatien 6 parantamissuunnitelman yhteydessä. Suunnitelma koskee Taavetin ja Lappeenrannan välistä osuutta. Ontelan kivikautinen asuinpaikka sijaitsee uuden Jurvalan ohitustien länsipään tuntumassa. Tutkimukset rahoitti Tiehallinnon Kaakkois-Suomen tiepiiri muinaismuistolain 15 §:n mukaisesti.
Kaivausten tavoitteena oli toisaalta selvittää Ontelan kivikautisen asuinpaikan laajuus sekä toisaalta pyrkiä selvittämään, onko peltoalueella sijaitsevan kohteen kulttuurikerrosta tai rakenteita jäljellä muokkauskerroksen alapuolisessa maassa. Tieteellisenä tavoitteena oli löytää kohteesta jotain ajoitettavaa materiaalia, kuten hiiltä tai palanutta luuta radiohiiliajoituksia varten. Kohteeseen liittyy poikkeuksellisen suuri mielenkiinto juuri ajoituksen kannalta, koska on esitetty tulkintoja joiden mukaan asuinpaikka voisi olla Yoldiameren aikainen, noin 9500–8900 eKr. Toistaiseksi maastamme ei tunneta aivan näin vanhoja kivikautisia asuinpaikkoja.
Kokonaan peltoalueella sijaitsevalle asuinpaikalle kaivettiin 81 neliömetrin kokoista koekuoppaa ja lisäksi tehtiin kaksi kaivausaluetta. Kaivausten yhteispinta-ala oli 94 neliömetriä ja koekaivauksilla katettiin noin 13000 neliömetrin laajuinen alue. Koekaivauksissa havaittiin kaksi eri korkeustasolla olevaa löytöaluetta, joista alempi on törmällä ja osittain myös sen rinteessä 69–70 metrin korkeudella merenpinnan yläpuolella. Ylempään ei näytä liittyvän selkeää rantatörmää, vaan se on loivasti kaltevalla rinteellä noin 71,5 metrin korkeudella merenpinnan yläpuolella. Kaikkiaan asuinpaikkalöytöjä on Ontelan asuinpaikalta saatu noin 4700 neliömetrin alueelta. Alempi löytöalue on laajuudeltaan noin 60 x 20 metriä ja ylempi noin 50 x 40 metriä. Alueiden välillä on löytöjä yksittäisistä koekuopista. Koko muinaisjäännöksen laajuudeksi rajattiin 85 x 85 metrin kokoinen alue.
Alemmalla löytöalueella ei peltomultakerroksen alla havaittu säilyneitä kerroksia, mutta ylemmällä löytöalueella sellainen todettiin koekuopassa, jonka ympärille laajennetusta kaivausalueesta suurin osa kaivauslöydöistäkin saatiin talteen. Kaivauksen löydöt ovat kvartsia, palanutta luuta ja hiilinäytteitä. Ylemmältä löytöalueelta on lähetetty ajoitettavaksi hiekkakerroksesta löytynyttä hiiltä, alemmalta löytöalueelta puolestaan koekuopan multakerroksesta löytynyttä palanutta hirven luuta.
Mikäli tielinjaus meluvalleineen toteutuu suunnitellulla tavalla, täytyy kohteen ylemmällä löytöalueella tehdä laajempia kaivaustutkimuksia. |