Mikkelin Visulahteen, valtatie 5:n varteen on rakenteilla parantamishankkeeseen liittyen uusi eritasoliittymä. Valtatien pohjoispuolella sijaitsevalle Harjulan tilalle rakennetaan tässä yhteydessä uusi liittymä idän suunnasta. Museovirasto teki tiesuunnitelmaan liittyvän inventoinnin Mikkelissä jo vuonna 1990 ja tuolloin Harjulan kaakkoispuolella olevalla pellolla havaittiin merkkejä mahdollisesta muinaisjäännöksestä: palanutta savea, rautakuonaa ja kvartsi-iskoksia. Museovirasto suoritti paikalla muinaismuistolain 15 §:n mukaiset tutkimukset kesällä 2009.
Tutkimukset toteutettiin kuorimalla peltomultakerros tutkittavalta tielinjaukselta kokonaan kaivinkoneella, minkäjälkeen alue puhdistettiin lapioilla ja dokumentoitiin niiltä osin kuin se vaikutti tarkoituksenmukaiselta. Tielinjauksen länsipäässä, lähellä Harjulan taloa, todettiin yksi rakenne, joka tutkittiin. Rakenteen peltomullan alla säilynyt pintataso puhdistettiin mullasta ja dokumentoitiin. Tämän jälkeen rakenteen koillisosa kaivettiin kerroksittain pohjaan asti ja profiili dokumentoitiin. Lopuksi rakenteen lounaisosa kaivettiin hiilisen kerroksen pintaan. Hiilisen kuopparakenteen laajuus oli pintatasossa 3,4 x 1,3–1,9 metriä ja siihen liittyi toinen, lähinnä multaa sisältänyt 1,6 x 0,6 metrin laajuinen kuoppa varsinaisen rakenteen luoteisreunassa. Rakenteesta löytyi vain kvartsi-iskos ja pala fajanssia, pienemmästä kuopasta löytyi punasavikeramiikkaa, rautanaula ja lasia.
Alueelle kaivettiin lisäksi seitsemän 1 x 1 metrin kokoista koekuoppaa, joten alueella kaivettiin yhteensä noin 18 neliömetriä. Kuoritun alueen laajuus oli 1624 neliömetriä. Rakenteen funktio ei selvinnyt, mahdollisesti kyse on jonkinlaisesta kellaikuopan pohjasta tms. Rakenteen ikää selvitetään radiohiiliajoituksella. Löydöt ovat pääasiassa 1800–1900-luvulta, mutta osa fajanssista ja punasavikeramiikasta saattaa olla peräisin 1700-luvulta. Aiemmin kohdetta on pidetty mahdollisena muinaisjäännöksenä, tutkimusten perusteella kohde on historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös |