LIETO VANHALINNA
Rautakauden lopun ja historiallisen ajan asuinpaikan kaivaus
Pk 1043 12 Littoinen
p = 6717 430, i = 3246 190, z = 22–24
Turun yliopiston arkeologian oppiaine
Kaivauksenjohtaja: Lehtori Kristiina Korkeakoski-Väisänen
Tutkimuksia jatkettiin Liedon Vanhalinnan linnavuoren koillisrinteellä kolmatta kesää. Tutkitulta alueelta tuli esille jo keväällä 2002 selkeä rakenne: 10 m² alueelle levittäytynyt mukulakiveys, jossa jotkut kivet olivat selvästi palaneita. Kivien seassa ja niiden alla maa oli muuta aluetta tummempaa ja paikoin kivien välissä oli vahvaakin nokimaata. Palanut savi, yhteensä lähes 60 kg, keskittyi selvästi palaneiden kivien ja nokimaan alueelle tai sen lähiympäristöön. Tämä kiukaan, mukulakivillä katetun savujohdottoman tulisijan, jäännökseksi tulkittu rakenne sai nyt lopullisen vahvistuksensa, kun kesän kaivauksissa dokumentoitiin suurehkoilla kivillä rajattu, pitkänomainen, pohjoiskoilliseen aukeava kiukaan pesä. Pesän löydöt tukevat käsitystä siitä, että kiuasta on käytetty myös uunina.
Kiukaan pesän pohjalta otetusta maanäytteestä dosentti Terttu Lempiäinen löysi poikkeuksellisen suuren määrän jyvien ja siementen hiiltyneitä makrofossiileja, mm. rukiin ja ohran jyviä sekä katajan ja pihlajan marjoja. FK Auli Tourunen teki pesästä löytyneistä palaneista luista alustavan osteologisen analyysin, jossa nisäkkäistä tunnistettiin nauta ja lammas tai vuohi sekä kaloista hauki ja särkikala.
Saviastianpaloja löydettiin tämän kesän tutkimusalueelta yhteensä noin 2 kg. Suurin osa paloista oli asuinpaikalle tyypillisesti kooltaan pieniä, reunoiltaan pyöristyneitä ja vaikeasti diagnostisoitavaa, rautakauden lopulta keskiajalle käytettyä ns. käyttökeramiikkaa. Jotkin koristellut, diagnosoitavat palat voidaan ajallisesti sijoittaa 900–1100-luvuille. Näiden lisäksi löydettiin seitsemän palaa keskiaikaista, ns. kivisavitavaran kaltaista keramiikkaa.
Kiukaan välittömästä läheisyydestä löydettiin keskiaikainen panssarinuolenkärki, balttilaistyyppinen veitsikeihäänkärki, poranterä, keskiaikainen hevosenkenkä sekä rautaveitsen katkelma. Kiukaan läheisyydestä löytyneiden esineiden (tarkempi kontekstinen yhteys selvittämättä) perusteella kiukaan käyttöaika voitaisiin haarukoida aikaan 900–1300. Viiden kiuaskiven OSL-ajoitukset antoivat kiukaalle yhdistetyn tuloksen: 780 ± 110 eli 1220 ± 110 AD, jolloin siis kiuas olisi viimeksi kuumennettu tiettyyn lämpötilaan.
Löydöt: TYA 823:1–571
Ajoitus: Viiden kiuaskiven OSL-ajoitukset antoivat kiukaalle yhdistetyn tuloksen: 780 ± 110 eli 1220 ± 110 AD
Tutkitun alueen laajuus: 24 m²
Kenttätyöaika: 17.5.–4.6.2004
Tutkimuskustannukset: Turun yliopiston arkeologian oppiaine ja Turun Yliopistosäätiö
Tutkimusraportti: Kristiina Korkeakoski-Väisänen Turun yliopiston arkeologian oppiaineen arkistossa, kopio Museoviraston arkeologian osaston arkistossa. |
takaisin
Kuvaus
Vanhalinna 423010001, puolustusvarustukset, asuinpaikat, hautapaikat