Kalevalapuistot on laaja perusteilla oleva luonnonsuojelualuekokonaisuus Suomen ja Venäjän raja-alueella. Venäjän puoleisen, laajasta yhtenäisestä alueesta koostuvan puiston perustamispäätös tehtiin kesällä 2007.
Suomen puolella Kalevalanpuistot jakaantuvat kaikkiaan 16 alueeseen, jotka sijaitsevat Suomussalmen kunnan itäosassa. Alueen historiasta kertovaa tai sitä sivuavaa kirjallisuutta on runsaasti, mutta kattavaa kulttuurikohteiden maastoinventointia alueilla ei ole aiemmin tehty.
Vuonna 2007 mahdollistui Kalevalapuistojen muinaisjäännösten ja kulttuurikohteiden inventointi Metsähallituksen Ylä-Kainuun inventointihankkeen puitteissa. Puiston pohjoisodsan inventoinnin toteutti arkeologi Oili Forsberg ja eteläosan puistojen inventoinnin ja raportoinnin suoritti arkeologi Mika Sarkkinen.
Kalevalapuiston pohjoisosa on repaleinen verkosto pääasiassa Suomussalmen alueella. Joitakin inventoitavia alueita oli myös Hyrynsalmella ja Puolangalla. Näennäisestä epäyhtenäisyydestä huolimatta kaikkia inventoitavia alueita luonnehti syrjäisyys niin esihistoriallisen kuin historiallisenkin asutuksen kannalta. Tutkimusalueita voidaan pitää etupäässä nautinta-alueina. Pysyvämpää asutusta alueilla on ollut vähän.
Kaiken kaikkiaan tutkimusalueilta rekisteröitiin 54 uutta kohdetta. Näistä 22 voidaan pitää lain suojaamina kiinteinä muinaisjäännöksinä. Suurin osa ryhmästä on tervahautoja ja pyyntikuoppia, mutta joukossa on myös kivikautinen asuinpaikka sekä tervamerkkipetäjä. Muut uudet kohteet ovat pääasiassa niittylatoja tai muuten niittykulttuuriin liittyviä kohteita.
Erityisen merkittäviä alueita inventoinnissa olivat Moilasenvaaran alue Hossassa sekä Saarijärven aarnialue Suomussalmen ja Hyrynsalmen kuntien rajalla. Moilasenvaaran kohteet – niittytukikohdat, ladot, tervahaudat, kalamajat sekä veneenvetotaival – muodostavat mielenkiintoisen toiminnallisen kokonaisuuden, joka todennäköisesti ajoittuu lähes kokonaisuudessaan 1800-luvulle, ja olisi jäljitettävissä jonkin alueen yksittäisen talon nautinta-alueeksi. Saarijärven aarnialueella pitempi sukkessio ihmistoiminnassa näkyy alueen nykyilmeessä: kaskenpolton päättymisen jälkeen alueella poltettiin tervaa, myöhemmin paikalla oli terva- ja tärpättitehdas. Muutenkin alueen historia liittyy Hallan Ukkona tunnetun tärpättitehtailijan vaiheisiin, joista merkittävimpiä oli jääkäriliikkeen itäisen etappireitin piilopirtin pystyttäminen Saarijärven saareen. |
takaisin
Kuvaus
Huosilampi 1000013967, työ- ja valmistuspaikat