Askolan Siltapellon Siltapellonhaan kivikautisella asuinpaikalla tehtiin arkeologinen kaivaus kevyenliikenteen väylän rakentamisen vuoksi. Kaivauksen suoritti Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut 2.5-8.6.2012 välisenä aikana. Tutkimuskustannuksista vastasi Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hanke liittyi jo 1990-luvulla alkaneeseen suunnitelmaan, jossa parannetaan liikenneturvallisuutta Askolan Vakkolan kylässä. Tutkimusten tavoitteena oli tutkia Siltapellonhaan kivikautinen asuinpaikka niiltä osin kuin se tulee tuhoutumaan rakennustöissä. Siltapellonhaka on tutkimushistoriallisesti merkittävä kohde, sillä samalla paikalla on todettu sekä mesoliittinen että varhaiskampakeraaminen löytövyöhyke vuosien 1950-1951 kaivauksissa.
Siltapellonhaassa kaivettiin arkeologisen tasokaivauksen menetelmin yhteensä 178 m2. Tällä katettiin noin 70-80 % tulevan kevyenliikenteen väylän vaatimasta muinaisjäännökseen kajottavasta alueesta. Kaivausalueella oli paksu kulttuurikerros, mutta niukasti rakenteita. Vaikuttavin rakenne oli noin kaksi metriä syvä suppilomainen kuoppa, jonka pohjalle saveen oli upotettu tukeva puupaalu. Samassa kuopassa oli myös teroitettuja puutikkuja, joista yhden ajoituksen perusteella kuoppa on kuitenkin ajoitettavissa 1800-1900 –luvulle. Kuopan lisäksi tutkittiin yksi todennäköisesti esihistoriallinen kivetty tulisija ja kaksi kivillä täytettyä kuoppaa, jotka lienevät historialliselta ajalta.
Suurin osa kaivauslöydöistä on kvartsia ja palanutta luuta. Löytömäärästä (yhteensä 8568 kpl) kvartsia on 35,2 % ja palanutta luuta 64,2 %. Lisäksi löydettiin kivilajiesineitä ja –iskoksia. Kiviesineistössä on mesoliittisia tyyppiesineitä, kaksi lehdenmuotoista liuskekeihäänkärkeä, kaksi alkeellisen kirveen katkelmaa, alkeellinen taltta ja kolme viistoteräistä kvartsinuolenkärkeä. Esinelöytöjen perusteella asuinpaikka on ajoitettavissa mesoliittisen kivikauden keskivaiheille, mihin viittaavat myös palaneista luun paloista tehdyt radiohiiliajoitukset, jotka ajoittuvat n. 6600-6300 eKr. Talteen otettiin lisäksi muutama pala historiallisen ajan keramiikkaa, palanutta savea sekä hiilinäytteitä.
Kaivaustutkimuksissa vapautettiin rakentamiselle noin kuusi metriä leveä ja 50 metriä pitkä kaista Siltapellonhaan asuinpaikkaa, mutta muu osa kohteesta Askolantien ja Porvoonjoen välillä säilyy edelleen suojeltuna kiinteänä muinaisjäännöksenä. |