HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Kangasala
Sarsa	211400001
Hoitoalue:	Pirkanmaa
Hoitotaho:	muu
Ajoitus:	kivi- ja/tai pronssikautinen
Tyyppi:	asuinpaikat
Koordinaatit:	ETRS-TM35FIN P: 6816226 I: 346655
Pinta-ala:	3.50 ha
Peruskartta:	KANGASALA 214102
Luonti: 24.1.1997, Viimeisin muutos: 25.5.2018
takaisin

Yleiskuvaus

Kangasalan Sarsan asuinpaikka on ollut tunnettu vuodesta 1920. Arkeologisia kaivauksia siellä on tehty useaan otteeseen 1920-30 -luvuilla sekä 1950-1970-luvuilla. Viimeksi Museovirasto tutki aluetta 1998 ja 1999-2002 (Pohtiolampi) Sarsan muinaisjäännösalue on noin 10 ha laaja ja sieltä tunnetaan 14 esihistoriallista asuinpaikkaa. Sarsan alueen löydöissä ovat edustettuina kaikki läntisen Suomen kivikauden ja Sisä-Suomen varhaisen metallikauden vaiheet. Sarsan löytöpaikan mukaan on nimetty myös varhaismetallikautinen, tekstiilipainanteinen keramiikka. Sarsan muinaisjäännösalueesta hoidetaan noin 3 hehtaarin suuruista alaa, joka on ollut aiemmin metsä- ja joutomaana. Hoito aloitettiin vuonna 1992 alueen perusraivauksella. Kohteesta siivottiin tällöin myös suuret määrät talousjätettä ja roskaa. Hoitoa on jatkettu vuosittain ja tavoitteena on pitää alue siistinä ja puistomaisena. Sarsassa on kaksi Museoviraston vuonna 1993 pystyttämää opastaulua. Vuonna 1994 kohteelle laadittiin opaslehtinen ja maastoon merkittiin muinaisjäännöspolku. Vuonna 2000 alue siirtyi Puuhalampi Oy:ltä Suomen Sääksi-Säätiön hallintaan, joka rakensi alueelle uuden näyttely- ja kahvilarakennuksen. Vuonna 2004 Sarsanuoman kuivumisen 400-vuotisvuonna Pohtiolammen rantaan rakennettiin maankohoamis-ilmiötä selventävä maastomallinnos. Vuonna 2017 Pirkanmaan maakuntamuseo laati päivitetyn hoitosuunnitelman Pohtiolampi ja Tiilitehdas asuipaikka-alueille. Kohteen käytännön hoito siirtyi Adoptoi monumentti- sopimuksen kautta Kangasala Seura ry:lle.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.5.2018

Osa-alueet

A Pohtio III-IV	0.50 ha
B Sarsansalmen rantaterassit	1.50 ha
C Pohtio I	1.50 ha
D Pohtiolampi ja tiilitehdas	0.00 ha

Yleissuunnitelma

Laatija:	Pirkanmaan maakuntamuseo
Päiväys:	30.12.2016
Hoitotaho:	muu
Ympäristötuki:	ei myönnetty
Hoitolupanro:	MV/37/05.04.01.02/2017

Hoitotavoitteet

Suojella muinaisjäännöstä, turvata muinaisen Sarsansalmen rantaterassien säilyvyys ja saattaa alue opetus- ja nähtävyyskohteeksi.

Hoito-ohje

Osa-alue A: Alueella ei ole tarvetta varsinaisiin hakkuisiin. Kuitenkin osa suurimmista lehtipuista on kaadettava kasvillisuuden väljentämiseksi (sovittava maanomistajan kanssa).. Alueella on suoritettava vähintäin kaksi kertaa kesässä mekaanista harvennusta pahoin rehevöityneen vesaikon poistamiseksi. Jatkossa on valvottava aluskasvillisuuden kasvua ja ehkäistävä sitä keväisellä raivauksella..Alueelta on poistettava kaikki roska yms. kotitalousjäte. Samoin on poistettava kaikki vanha puutavara (lankut, puunrungot).. Alueelta on niitettävä paikoin korkeana kasvava heinikko ja pidettävä jatkossa heinän kasvu kurissa kaksi kertaa kesässä tapahtuvalla niitolla.On tiedusteltava mahdollisuutta lammaslaidunnuksen järjestämiseen alueelle. Aluetta on laidunnettu vuodesta 1993 läntien vuosittain (lampaita). Kohde on merkittävä kiinteällä mj-kyltillä ja tulevaisuudessa informaatiotaululla.. Osa-alue B: Alueelta on kaadettava muutamia huonokuntoisia kuusia sekä kitukasvuista kuusikkoa (sov. maanom. kanssa), samoin muutamia isoja lehtipuita näkyvyyden avartamiseksi. Sähkölinjan pitää auki sähköyhtiö.. Alueella on suoritettava voimakasta vesaikon harvennusta näkyvyyden avartamiseksi. Myös aiemmin kaatuneet puut on poistettava. Raivaus on toistettava loppukesällä.. Alueelta on kerättävä pois kaikki roska yms. kotitalousjäte, samoin vanhat raivausjätteet ja risut.. Tien varsilta on niitettävä heinikko pois, samoin erityisesti sähkölinjan alta vähintäin kaksi kertaa kesässä kesäkuun alussa ja heinäkuun lopulla.. Alueelle on merkittävä opastettu muinaismuistopolku. Mj-polku on avattu vuonna 1993. Osa-alue C :Alueella ei ole tarvetta varsinaisiin hakkuutoimenpiteisiin. Joitakin suurimpia lehtipuita on poistettava näkyvyyden avartamiseksi.. Alueelta on kaadettava runsaasti vesakkoa näkyvyyden parantamiseksi, jatkossa vesakontorjunnasta on huolehdittava kaksi kertaa kesän aikana: toukokuun lopulla ja kesä-/heinäkuun vaihteessa.. Alueelta on poistettava kaikki roska yms. kotitalousjäte, samoin paikoin näkyvät muovisäkkikasat. Alueelta paljastui kotitalousjätteiden kaatopaikka, jonka Kangasalan kunta hävitti vuonna 1992. Alueella ei toistaiseksi ole tarvetta niittoon, tulevaisuudessa erityisesti voimakkaasti harvennetuilla alueilla voi aluskasvillisuus heinittyä, joka on pidettävä kurissa niittämällä.. Alueella kulkevia vanhoja polkuja on kunnostettava muinaismuistopolkua ajatellen: suosittava mahdollisesti käyttöönotettavia polkuja ja pyrittävä vähentämään muiden polkujen käyttöä.. Asuinpaikka-alueet on merkittävä mj-kylteillä. Alueelle pystytettiin mj-kyltti vuonna 1993.

Taustatiedot

Maisemamaakunta:

Keski-Hämeen viljely- ja järviseutu

Selvitykset

Kasvikartoitus on tehty (Juha Äyräväinen 2.11.1990) Alueella kasvavista kasvilajeista suojeltavia ovat tammi ja vaahtera.

Kartat

Maanmittauslaitos, Paikkatietoikkuna.

Kirjallisuus

Professori Heikki Toivonen Vääksynlehdot 17.9.2016

Luonnonympäristö

Topografia

Osa-alue B, geomorfologia ja topografia: Alueen itä-koillisreunassa on nähtävissä selvästi muinaisen Sarsansalmen rantaterassi.; Osa-alue C, geomorfologia ja topografia: Alue on metsäistä hiekkarinnettä, jossa vanhat rantaterassit ovat kokonaisuudessaan näkyvissä.; Osa-alue A, kallio- ja maaperä: Hiekka, kosteus: Kuivahko/tuore, ravinteet: ; Osa-alue B, kallio- ja maaperä: Hiekka, kosteus: Kuivahko/tuore, ravinteet: ; Osa-alue C, kallio- ja maaperä: Hiekka, kosteus: Kuivahko/tuore, ravinteet: ;

Kasvisto

Osa-alue A: Metsätyyppi: Joutomaa. Osa-alue B: mänty, kuusi (muutamia), lehtipuita. Metsätyyppi: Lehtomainen kangas. Osa-alue C: Alueella kasvaa sekapuustoa: mäntyä (valtapuuna), haapaa, koivua, pihlajaa, leppää, pajua, vaahteraa, kuusta ja tammea.. Metsätyyppi: Lehtomainen kangas. Pensaskerrosta edustavat taikinamarjapensaat.. Osa-alue A: Alueella on perinnemaisema, arvo: . Osa-alue B: Mäntyvaltainen lehtomainen kangas. Alueella on perinnemaisema, arvo: . Osa-alue C: Kenttäkerroksen kasveja on alueella mm. seuraavia: käenkaalia, oravanmarjaa, sudenmarjaa, mustikkaa, lehto- ja kalliokieloa, nokkosta, metsämansikkaa, puolukkaa, tavallista kieloa, isoalvejuurta, lillukkaa ja muutamia heinäkasveja.. Kasvikartoitus 1990. Alueella on perinnemaisema, arvo: .

Kulumisherkkyys

Osa-alue B, vaurioherkkyys: Muinainen rantaterassi on helposti vaurioituvia alueita.; Osa-alue B, kulumisvauriot: Alueella kulkee vanhoja polkuja ja tieuria, joiden kohdalla on paikoin havaittavissa kulumisvaurioita.; Osa-alue C, vaurioherkkyys: Muinainen rantaterassi on helposti vaurioituvia alueita.; Osa-alue C, kulumisvauriot: Alueella kulkee vanhoja polkuja ja tieuria, joiden kohdalla on paikoin havaittavissa kulumisvaurioita. Myös viimeisimpien kaivausten jälkiä on näkyvissä monin paikoin alueella.;

Käyttömahdollisuudet

Infotaulu:	Museoviraston pystyttämä
Kyltti:	kyllä
Viitoitettu:	kyllä

Maankäyttö

Kohde sijaitsee osittain matkailuyrityksen pihapiirissä, osittain metsätalous-/joutomaalla. Alueeseen kohdistuu matkailullisia hyödyntämispaineita, mm. golfkenttä -hanke, peikkometsä -hanke yms. Alue on merkitty SM-varauksella Osa-alueen C entinen maankäyttö: Metsätalousmaata. Alueelta on otettu aikoinaan myös hiekkaa (1920-luvulla). ja nykyinen maankäyttö: metsätalousmaa Osa-alueen B entinen maankäyttö: metsätalousmaa ja nykyinen maankäyttö: metsätalousmaa Osa-alueen A entinen maankäyttö: Alue on ollut todennäköisesti metsätalousmaana aina 1960-luvulle asti, jolloin se raivattiin pelloksi. 1970-luvulla on perustettu Vääksynjoen varrelle kalanviljelylaitos ja Pohtiolammen rannalle kalastuspaikka, joka v. 1992 laajensi toimintaansa vapaa-ajanviettopaikkayrityksenä, Puuhalampi Oy:nä. Pohtiolammen ympärillä olevat peltoalueet ovat olleet viljelykäytössä aina 1980-luvun lopulle asti. ja nykyinen maankäyttö: joutomaa, laidun

Varustus

Tie kohteeseen (Alueelle johtaa useita hyväkuntoisia teitä.). Polkuja kohteessa (Alueella on useita hyväkuntoisia vanhoja polkuja ja tieuria.). Opastusrakenteita (muinaisjäännökseen liittyviä) (Pohtio I:n asuinpaikalla on v. 1979 aidattu ja ennallistettu kivikautinen liesi.). Pysäköintipaikka (P-paikka sijaitsee Puuhalampi Oy:n alueella.). Sähkö (Puuhalampi Oy:n rakennuksissa). Vesi (Puuhalampi Oy:n rakennuksissa). Rakennuksia (Puuhalampi Oy:n omistamia). Osa-alue A, rakennukset ja rakenteet: Alueella sijaitsee kaksi puurakenteista eläinsuojaa.; Osa-alue C, rakennukset ja rakenteet: Alueen halki kulkee hevosratsastusrata (vanha Sarsantie) ja alueella on useita hevosesteitä. Ratsastuskentän laidalla sijaitsee myös vanha WC-rakennus. Pohtio I:n asuinpaikalla on aidattu, pleksikuvulla peitetty ja kyltillä merkitty kivikautinen liesi, joka on todennäköisesti Pälsin v. 1921 kaivama. Ennallistamisen on suorittanut Kangasala-seura v. 1979.;

Käyttömahdollisuudet

Kohteen matkailullinen merkitys on suuri, koska Sarsan muinaisjäännösaluetta voidaan pitää valtakunnallisesti merkittävänä kohteena. Soveltuu hyvin paikalliseksi ja yleiseksi opetuskohteeksi, aiheina kotiseudun esihistoria ja luonnonkehitys. Vääksyn kartano, Mobilia-tieliikennemuseo. Alue on helppokulkuista

Liitetiedostot

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
	Hoitoraportti 2021
	Hoitoraportti 2022
	Adoptointisopimus 2017
	Hoitolupa 2017
	Omistajasopimus 2016
	Hoitosuunnitelma 2016
	Sähköpostikeskustelu alueen kasvillisuuskartoituksesta 2016
	Hoitolupahakemus 2017

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Pohtiolampi ja Tiilitehdas 211010004, asuinpaikat, asuinpaikat    Vääksy 211010005, asuinpaikat

kopioi linkki tälle sivulle: