Karjaan Domargårdin alueella on useita rautakautisia muinaisjäännöksiä, mm. asuinpaikkoja ja kalmistoja (Domargård I- IV). Domargårdin alueen muinaisjäännökset sijoittuvat peltojen keskellä oleville saarekkeille, ja pelloilta on poimittu talteen mm. rautakaudentyypin keramiikkaa.
Domargårdin kalmisto sijaitsee noin 3,7 km Karjaan rautatieasemalta lounaaseen avoimessa viljelysmaisemassa peltojen keskellä ja tien reunaan rajautuvassa saarekkeessa. Kohde on kumpuilevaa niittyä, jonka korkeimmalla kohdalla on metsäinen ja kallioinen alue.
Kohde muodostaa laajahkon rautakautisen muinaisjäännösalueen, jossa on havaittu polttokenttäkalmiston ohella myös merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta. Hoidossa on keskitytty polttokenttäkalmiston ja sitä ympäröivän niityn hoitoon.
Kohteessa on tehty tutkimuksia vuosien 1982 ja 1997 välillä. Vuosien 1996-1997 tutkimuksissa polttokenttäkalmisto osoittautui runsaslöytöiseksi, ja sieltä on saatu talteen mm. keihäänkärkiä, lasimassahelmiä, rannerenkaita. Tutkimusten perusteella kohde ajoittuu merovingiajan loppupuolelle ja viikinkiajalle. Aiempien tutkimuksien mukaan Domargårdin kumpareella on merkkejä myös vanhemman rautakauden ja kivikauden ihmistoiminnasta.
Aivan Domargårdin polttokenttäkalmiston koillispuolella on tutkimaton maansekainen röykkiö, jonka halkaisija on n. 11 m. Röykkiö on koetutkimuksissa vahvistunut rautakautiseksi.
Domargårdin kalmiston hoito aloitettiin vuonna 1992 perusraivauksella, minkä jälkeen kohde on siirtynyt ylläpitävään hoitoon. Perusraivausvaiheessa hoitoalue oli laajempi kuin nykyisellään. Hoitoaluetta on tarkoitus vähitellen laajentaa itään ottamalla aiemmin hoidon piirissä ollut niittyalue taas hoitoon kalmistoalueen lisäksi.
Kohteen hoidon perusteluna on muinaisjäännöksen säilymisen parantaminen tekemällä kohde näkyväksi maisemassa. Lisäksi ehkäistään korkeakasvuisten lajien (maitohorsma, lupiini) levittäytymistä alueelle kalmistossa tehtyjen kaivausten jäljiltä. Kumpikin laji kolonisoi alueen nopeasti, peittää tehokkaasti muinaisjäännöksen rakenteet sekä tukahduttaa tehokkaasti niittylajiston sekä mahdolliset arkeofyytit.
Kohde on koko muinaisjäännösalueen (kalmisto sekä asuinpaikka) kaivaustulosten perusteella merkittävä tieteellisesti, vaikka hoidossa on vain kalmiston puoli. Asuinpaikka-alue on metsitetty ja kasvaa nuorta mäntytaimikkoa. Kohde ei ole varsinaisesti käyntikohde, mutta sitä hyödynnetään opetuksessa paikallistasolla.
Kohteen hoidon päätavoitteena on muinaisjäännöksen rakenteiden näkyvissä pitäminen ja alueen umpeenkasvun estäminen.
Hoidon erityistavoitteena on tieleikkauksen eroosion seuranta ja mahdollinen torjunta tarvittaessa, sekä hoidon yhteydessä mahdollisesti löytyvien uusien muinaisjäännöksen rakenteiden dokumentointi.
Hoito-ohje
Kohteen hoidossa korostuu maisemanhoito. Muinaisjäännöksen rakenteiden kunnostamiselle ei ole tarvetta. Kohteen merkinnälle tai muulle varustamiselle ei ole toistaiseksi kiireellistä tarvetta.
Maisemanhoidon menetelmistä korostuvat maastonsiivous, vesakonraivaus, niitto ja kitkentä. Maastonsiivouksen avulla poistetaan oksat, risut ym. suurempi maatuva jäte. Vesakonraivauksen avulla pidetään alue avoimena ja estetään kalmiston sekä niityn umpeenkasvu. Niitto tehdään 1-2 kertaa kesässä, toinen niitto niityllä ns. myöhästettynä niittona. Niittojäte poistetaan alueen köyhdyttämiseksi; niityllä jätteen annetaan siementää ennen poistoa. Tarvittaessa kitketään maitohorsmaa, lupiinia ja vadelmaa niiden leviämisen estämiseksi.
Muinaisjäännöksen rakenteita seurataan jatkuvasti erityisesti kalmistoalueella. Karjaan seudulla on viime vuosina ilmestynyt koekuoppia muinaisjäännöksiin Lepinjärven rannalla, ja kalmisto on tyypiltään ”aarteenetsijöitä” houkutteleva, hieman syrjässä oleva kohde yleisen tien varressa.
Taustatiedot
Maisemamaakunta:
Suomenlahden rannikkoseutu
Maisema-alue:
Snappertunanjoki - Fagervik
Perinnebiotooppi:
niitty
Selvitykset
Aimo Nummi tehnyt kasvillisuusselvityksen Karjaan Domargårdin alueesta 7.6. ja 16.8.2004.
Luonnonympäristö
Topografia
Ensimmäisen Salpausselän loivasti kumpuilevaa etumaastoa. Mariiniset kerrostumat polygeneettisten ja glasigeenisten kohoumien ympärillä. Mariininen korkokuva vallitseva.
Kohde erodoituu tieleikkauksen kohdalta, sillä reunat stabiloimattomat ja reitti kohteelle kulkee tieleikkauksen rinnettä pitkin.
Käyttömahdollisuudet
Infotaulu:
ei infotaulua
Kyltti:
ei
Viitoitettu:
ei
Maankäyttö
Joutomaata tien varressa ja pellon reunustamana, ei välitöntä maankäyttöpainetta.
Varustus
Kapea polku kohteeseen.
Käyttömahdollisuudet
Voidaan liittää osana Karjaan esihistoriaa esittelevään kiertoreittiin: hyvä saavutettavuus ja osittain tutkittu kohde.
Sidottavissa isompaan kokonaisuuteen, sillä ympäristössä sijaitsee runsaasti muinaisjäännöksiä.
Liitetiedostot
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.