 |
| Raasepori | |
| Grågälan | 220400017 |
| Hoitoalue: | Uusimaa |
| Hoitotaho: | ei määritelty |
| Ajoitus: | pronssi- ja/tai rautakautinen |
| Tyyppi: | muinaisjäännösryhmät |
| Koordinaatit: | ETRS-TM35FIN P: 6671330 I: 319588 |
| Pinta-ala: | 2.50 ha |
| Peruskartta: | Karis 201408 |
| Luonti: 1.1.1900, Viimeisin muutos: 5.4.2011 | |
 takaisin |
|
 Yleiskuvaus |
| Grågälanin muinaisjäännösalue sijaitsee Karjaan pohjoisosissa Päsarträsketin lounaispuolella Mustionjoen länsirannalla peltoalueen länsirinteellä sekä peltosaarekkeella. Muinaisjäännökset sijoittuvat paikalla olevasta ladosta itään kohti Mustionjokea pellon pohjoispuoliselle rinteelle (asuinpaikat ja hautalatomus), peltosaarekkeelle (uhrikivi) sekä pellon reunassa olevan hiekkakuopan yläreunaan (kalmistokiveys). Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa muinaisjäännösalueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Aluetta luonnehtii savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen muodostama viljelyaukea sekä kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejakso. Harjanteen eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken-niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälanin muinaisjäännösalue ajoittuu pronssikauden lopulle ja rautakauden alkuun (700 eKr. - 200 jKr.). Paikka on todettu 1991 (J. Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on kaksi erillistä asuinpaikkaa, kaksi hautarakennetta eli röykkiö sekä polttokalmisto ja uhrikivi sekä kvartsilouhos. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (J. Moisanen). Tutkimukset ovat keskittyneet esiroomalaiseen rautakauteen ajoittuvalle asuinpaikalle ja matalaan maanalaiseen kalmistokiveykseen. Pellon itälaidassa hiekkakuopan reunassa on pahasti tuhoutunut polttokalmisto, joka ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta. Luumateriaali on suurimmaksi osaksi analysoimatta, mutta eräät kalmistosta löydetyt kallonluut kuuluvat n. 20-30 vuotiaalle miehelle. Muu materiaali on hyvin fragmentaarista. Tutkimusten jälkeen kiveys on entisöity ja siitä on nyt nähtävissä ylin, alunperin turpeen peittämä kivikerros. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. Aluekokonaisuus kunnostettu alunperin 1990-luvun alussa. Sen jälkeen alue kasvanut täysin umpeen. Uudestaan vuonna 2003 hoitoon otetut kohteet ovat pienalaisia rajautuen muinaisjäännöksiin sekä niiden välittömään lähiympäristöön. Vuonna 2005 osa muinaisjäännösalueesta on hakkuun yhteydessä pintamuokattu metsänuudistamista varten. Pintamuokattu alue sijoittuu latomuksen ja asuinpaikan pohjoispuolelle, eikä muokkausjäljistä tarkastuksessa havaittu merkkejä muinaisjäännöksen jatkumisesta muokatulle alueelle (ks. hoitoraportti 2005). |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.1.2006 |
| Osa-alueet |
| 1 Nelisivuinen hautarakenne | 0.00 ha |
| 2 Polttokalmistokiveys | 0.00 ha |
| 3 Kvartsilouhos | 0.00 ha |
| 4 Uhrikivi | 0.00 ha |
| 5 Asuinpaikat | 0.00 ha |
| 6 Peltoaukea | 2.50 ha |
| Yleissuunnitelma |
| Laatija: | Päivi Maaranen |
| Päiväys: | 15.12.2006 |
| Hoitotaho: | ei määritelty |
| Ympäristötuki: | ei myönnetty |
| Hoitotavoitteet |
| Grågalanin alueella on useita pieniä muinaisjäännöskohteita, joita hoidetaan omina kokonaisuuksinaan. Hoito painottuu maisemakokonaisuuden hoidon sijasta muinaisjäännöksien sekä niiden välittömän ympäristön hoitoon.
Alueella tehtiin laaja perusraivaus vuonna 1992, minkä jälkeen alue on siirtynyt ylläpitävään hoitoon. Alkuperäinen hoitoalue on supistunut melko paljon ja hoidon intensiteettiä on jouduttu laskemaan huomattavasti. Hoitoaluetta ei ole nykyisestään tarkoitus laajentaa. Kohteen hoidon perusteluna on muinaisjäännöksen säilymisen parantaminen sekä metsäkasvillisuutta säätelemällä että kohteen kunnon yleisellä seurannalla. Alue on valitettavasti osin kuusivaltainen, mikä happamoittaa maaperää ja on ongelmallinen tuulenkaatoherkkyytensä takia. 2000-luvulla tehty hakkuu ulottuu myös osin muinaisjäännösalueelle. Osaa alueesta uhkaa pienimuotoinen eroosio. Kohde on osittain tutkittu ja kaivaustutkimusten tulosten perusteella tieteellisesti merkittävä kohde. Suuri osa kohteesta on edelleen tutkimatta. Kohde ei ole käyntikohde. Kohteen hoidon yleistavoitteena on kohteen röykkiöiden metsittymisen estäminen ja kohteen kunnon jatkuva tarkkailu. Kohteen hoidon erityistavoitteena on eroosion estäminen kalmistoalueella ja mahdollisesti tuntemattomien muinaisjäännöksen osien paikannus sekä dokumentointi. |
| Hoito-ohje |
| Kohteen hoidossa korostuvat maisemanhoidon menetelmät. Rakenteiden kunnostamiselle ei ole tarvetta paitsi eroosion torjuntaa kenttäkalmiston alueella. Kohteen varustaminen nykytasoa korkeammaksi ei ole kiireellistä.
Maisemanhoidon menetelmistä korostuvat vesakonpoisto, yksittäisen puiden poisto sekä niitto. Vesakonpoiston avulla estetään alueen metsittymistä ja umpeenkasvua. Yksittäisten puiden poiston avulla estetään mahdollisia myrskyvaurioita röykkiöihin liittyen. Niiton avulla poistetaan korkeakasvuista heinää ja ehkäistään maaperän rehevöitymistä. Niittojäte poistetaan niiton jälkeen. Rakenteiden kunnostamisessa keskitytään kenttäkalmiston eroosion seurantaan ja kalmiston reunan mahdolliseen tukemiseen maatuvin verkkorakentein tai paalurakentein. Pintakatteina käytetään tarpeen mukaan hake- ja heinäpatjoja tukirakenteissa. Kohteen osa-alueita hoidetaan seuraavasti: Nelisivuinen hautarakenne (osa-alue 1): - vesakko raivataan ja muu kasvillisuus niitetään tarpeen mukaan siten, että kohde on helposti nähtävissä Polttokalmistokiveys (osa-alue 2): - vesakko ja muu kasvillisuus poistetaan siten, että kiveys on helposti nähtävissä. Lisäksi seurataan tuettua reunaa hiekkakuopan puolella. Kvartsilouhos (osa-alue 3): - lohkareikko ympäristöineen raivataan vesakosta ja muusta kasvillisuudesta tarpeen mukaan Uhrikivi (osa-alue 4): - peltosaarekkeesta poistetaan vesakkoa ja niitetään heinää siten, että uhrikivi on helposti havaittavissa. Seurataan saarekkeen reunoja ja kynnön niistä mahdollisesti paljastamia löytöjä. Asuinpaikat (osa-alue 5): - raivataan tarvittaessa pellon reunan pensastoa ja vesakkoa näkyvyyden avartamiseksi. Peltoaukea (osa-alue 6): - maisema-aluetta ei hoideta toistaiseksi resurssien puutteen vuoksi. |
| Taustatiedot |
| Maisemamaakunta: | Kiskon - Vihdin järviseutu |
| Maisema-alue: | Mustionjokilaakson kulttuurimaisemat |
| Selvitykset |
| Ei tietoa luontoselvityksistä. |
| Kartat |
| Kohde nähtävissä Kuninkaan kartastossa (1700-1800 -lukujen taite) pelto- ja niittyalueena. |
| Kirjallisuus |
| Forsén, Björn & Moisanen, Jukka 1995: Svartån och bebyggelsen runt denna. FM 1993. Helsingfors. |
| Luonnonympäristö |
| Topografia | |
| Polygeneettinen kohouma mariinisessa korkokuvassa. Topografia loivasti kumpuilevaa ja veden virtauksien muovaamaa.
Kallioperä graniittipitoisia kiviä, maaperä silttiä, moreenia, hietaa, soraa ja hiesua. Pelloilla savensekaista hietaa ja silttiä. Ravinteikasta ja melko hyvin vettä pidättävää maaperää, rehevää kasvultaan. |
| Kasvisto |
| Peltojen reunassa runsaasti lehtipuustoa kuten tuomea, leppää ja pajua. Lisäksi pähkinää paikoin. Peltosaarekkessa koivua ja muutama nuori kuusi, hieman lehtipuuvesakkoa. Metsäharjanteella kuusta, haapaa ja nuorta lehtipuustoa sekä runsaasti lehtipuuvesakkoa. Lisäksi omenapuu välittömästi muinaisjäännöksen vieressä metsäharjanteella.
Ei tietoa arvokkaista kasvi- tai luontoalueista. Vanhaa viljelysaluetta. |
| Eläimisto |
| Ei erillistä tietoa eläimistä. |
| Kulumisherkkyys |
| Ei eroosiovaurioita tai muita kulumisvaurioita. Hiekkakuopan reuna sortuvaa, mutta tuettu. |
| Käyttömahdollisuudet |
| Infotaulu: | ei infotaulua |
| Kyltti: | ei |
| Viitoitettu: | ei |
| Maankäyttö |
| Ei välitöntä maankäyttöpainetta. Peltoa ja metsätalousmaata. |
| Varustus |
| Ei varustusta. Vettä saatavissa Mustionjoesta kantamalla tai polttomoottorilla varustetun aggregaatin sekä pumpun avulla.
Ei rakenteita alueella eikä opasviittoja. |
| Käyttömahdollisuudet |
| Monipuolinen muinaisjäännösalue. Alle kilometrin säteellä on lisäksi useita muita muinaisjäännöskohteita. Matkailullinen merkitys on paikallisesti huomattava, mutta laajempaa matkailullista käyttöä rajoittaa paikan syrjäinen sijainti. Jos alue yhdistetään reittiin, joka kulkee mm. Mustion ja Junkarsborgin kautta, voidaan saada matkailullisestikin hyödynnettävissä oleva kokonaisuus. Mahdollisesti matkailua voitaisiin suunnitella ohjattavaksi kohteeseen vesitse eli Mustionjoen kautta.
Peltotiet ovat viljelijän käytössä eikä kohteessa ole varsinaista parkkipaikkaa. |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||
 |
| × | ||
| < | > | |
Grågälan - Tröskhusåkern 220010082, asuinpaikat, kivirakenteet, hautapaikat, kultti- ja tarinapaikat, raaka-aineen hankintapaikat