Saaren kartano sijaitsee n. 3,5 km Mietoisten kirkosta länteen, avoimen ja tasaisen peltoaukean keskellä olevassa saarekkeessa Mynämäenlahden itäisellä rannalla. Kartanon kaakkoispuolella virtaa Mynäjoki. Etelässä ja lännessä kartanoa ympäröivät pellot, pohjoisessa kartano alue rajautuu haapavaltaiseen metsään ja idässä ohikulkevaan maantiehen, jonka toisella puolella on kartanoon liittyviä talousrakennuksia. Hoitokohteena oleva rakennuksen perusta sijaitsee kartanorakennuksesta kaakkoon työntyvän metsäisen niemekkeen lounaisreunalla, pellolle johtavan tien länsipuolella. Alueen ympäri rakennettiin v. 2001 lammasaitaus.
Saaren kartano kuuluu Mynämäenlahden kulttuurimaisema-alueeseen, jota leimaa lahden pohjukassa levittäytyvät savitasangot. Saaren kartano on 1500-luvulla muodostettu Säteri, joka määrättiin 1680-luvulla everstin virkataloksi. Saari oli 1700-luvulla August Ehrensvärdin virkatalona. Nykyisin paikalla on Lounais-Suomen koeasema. Nykyinen Schröderin suunnittelema kustavilainen päärakennus on vuodelta 1779. Päärakennuksen alla on varhaisempia kellarirakenteita. Molemmat piharakennukset ovat päärakennuksen ikäisiä, myös kookas kivinavetta on peräisin 1700-luvun lopulta. Rakennuksen sisätiloja on useaan otteeseen uusittu. Tilan laajalla puistomaisella alueella sijaitsee runsaasti eri-ikäistä rakennuskantaa, joka on säilyttänyt suhteellisen hyvin ulkoasunsa. Kartanon puisto on arvokas kokonaisuus ja alueella sijaitsee myös rauhoitettu tammimetsikkö.
Kartanosta noin 350 m etelään sijaitsee suurikokoinen (70 x 15 m) luode-kaakko suuntainen rakennuksen perusta. Rakennuksen luoteispäässä on lounais-koillissuuntainen kivikellari, jonka suuaukko on noin 70 cm. Kellarin sisätila on 3 x 4 m. Paikalta on löytynyt runsaasti tiilimurskaa. Paikan on inventoinut vuonna 1996 Heljä Brusila. Paikalla kävi 24.8.1998 tutkija Georg Haggrén, joka oli sitä mieltä, että raunio on todennäköisesti nykyisen päärakennuksen edeltäjän perustus. Gabriel Nikander on vuonna 1926 julkaistussa Herrgårdar i Finland teoksessa esittänyt, että kyseessä olisi karjasuoja, mutta Haggrénin mukaan näin massiivisia perustuksia ei ole tehty kuin kivirakennukselle, ja ennen 1700-lukua kivirakennukset olivat poikkeuksetta asuinrakennuksia. Rakennuksen perusta on jo vuonna 1763 tehdyssä kartassa merkitty "Muurimäenrinta fornlämning"- nimellä. Mikäli rakennelma olisi tehty vasta 1700-luvulla, olisi siitä täytynyt vielä 1763 olla selkeämpää tietoa. |
takaisin
Yleiskuvaus
MV/63/05.01.02/2018 MYNÄMÄKI, Saaren kartanon päärakennuksen kellarimuurien korjaus
