Kohde sijaitsee n. 2,4 km Piikkiön kirkosta itään, Piikkiön lahden pohjoisrannalla, n. 900 m päässä nykyisestä rannasta. Tku-Hki -valtatie kulkee n. 500 m päässä kalmistosta etelään N-E -suuntaisesti. Välittömästi kalmiston pohjois- ja länsipuolella kiertää Rungontie. Kohteen ympäristö on Pukkilanojan länsipuolella olevaa, peltojen ympäröimää, metsäistä mäkialuetta, jonka eteläosassa ja kaakkoisrinteellä on asutusta.
Perinnemaisema.
Koskenhaka on eräs Suomen tunnetuimmista rautakautisista kalmistoista. Kaivauksissa esiin tuli maantasainen kiveys, josta pisti esiin kolme karkeammista kivistä tehtyä hautarakennelmaa: pyöreä kivikehä, edellistä pienempi nelikulmainen kivikehä sekä arkkumainen ladelma. Rakenteet olivat rivissä harjanteen laella.Tutkimushistoriallisesti tärkeimpiä ovat vanhempaan roomalaisaikaan (0-200 jKr.) ajoittuvat hautaukset. Haudoista on löytynyt pronssisolkia, kaularenkaita ja muita koruja, yksiteräisiä miekkoja, keihäänkärkiä ja kilpien metallikupuroita. Mäen rinteessä on myös rautakautinen asuinpaikka. Kalmistoalueen laidalla on säilynyt pieni osa vanhaa Viipurin tietä, jota kutsutaan nimellä Suuri Rantatie. Koskenhaan kalmiston vieressä on Rungon kestikievari, jonka päärakennus on vuodelta 1758. Hoitoalueella on myös vanhasta maankäytöstä kertovia yksityiskohtia: vanhoja pelto-ojia, peltoterasseja, viljelysraunioita ja kiviaita. Vuonna 1991 tehdyssä kasvillisuuskartoituksessa löydettiin runsaasti lounaissuomalaiseen ketolajistoon kuuluvia lajeja: ketopiippoa (Luzula campestris), mäki- ja ahdekauraa ( Avenula pubescens, Avenula pratensis), sikoangervoa (Filipendula vulgaris), ketotädykettä (Veronica arvensis), heinäratamoa (Plantago lanceolata) ja hakasaraa (Carex spicata). Paikalla on Koskenhaan kalmistosta kertova opastaulu. Kohde on otettu hoitokohteeksi v. 1990.
Hoitoalue käsittää varsinaisen Koskenhaan kalmiston, siihen välittömästi rajautuvan perinnemaisema-alueen, jolta on tavattu vanhaan asutukseen liittyviä indikaattorikasveja ja koekaivauksissa merkkejä esihistoriallisesta asuinpaikasta, sekä kalmiston pohjoispuolisen vanhan tielinjauksen. Yhdessä vanhan kestikievarimiljöön kanssa ne muodostavat ainutlaatuisen ja monipuolisen kulttuurimaisemakokonaisuuden, jota lisäksi ympäröi enimmäkseen avoin peltomaisema. |