HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Porvoo
Hotton Storkärrbacken	613400009
Hoitoalue:	Itä-Uusimaa
Hoitotaho:	ei määritelty
Ajoitus:	rautakautinen ja/tai keskiaikainen
Tyyppi:	hautapaikat, hautaröykkiöt
Koordinaatit:	ETRS-TM35FIN P: 6691660 I: 422841
Pinta-ala:	2.40 ha
Peruskartta:	Porvoo 302102
Luonti: 1.1.1900, Viimeisin muutos: 11.1.2021
takaisin

Yleiskuvaus

Kohde sijaitsee 5,5 km lounaaseen Porvoon tuomiokirkosta ja 100 m Tolkkisiin johtavasta maantiestä kaakkoon. Alue on kuusivaltaista metsämaata, joka viettää loivasti itään ja kaakkoon. Korkeimmilla kohdilla on joko avokalliota tai vain hyvin ohuen turpeen peittämää kalliopintaa. Rinne ja varsinkin sen alaosat ovat multavaa kosteata kuusettunutta lehtoa. Idässä notkossa virtaa puro ja maasto on vetistä kosteikkoa. Hotton Storkärrbackenin maastossa on 31 matalaa röykkiötä, joista suurin osa on paksun turpeen peittämiä. Alueella on tehty koetutkimus (T.Edgren 1969, röykkiö 1). Tutkimuksen yhteydessä yksi röykkiöistä kaivettiin ja sen alta löydettiin rautaesineen katkelma ja pieni pyöreä levy, joka on ilmeisesti pronssia. Kaivausten yhteydessä lähiympäristöä ei tutkittu enempää. Röykkiöt 4-14 ovat ryhmittyneet rinteessä havaittavan raivatun ja tasatun alueen liepeille. Tasatussa alueessa erottuu pellon piennarta ja muutamia rinnettä alas päin kukevia ojamaisia painanteita. Koekuopissa, joita on tehty peltomaaksi tulkittuun alueeseen, on tullut esiin multava humuskerros ja sen alainen hiekka ja hieta. Havaintojen perusteella ainakin osa röykkiöistä liittynee viljelyyn. Muutamat suurehkot ja varsinkin silmäkivelliset röykkiöt vaikuttavat kuitenkin haudoilta. Röykkiöt 20-30 muodostavat toisen selvän kokonaisuuden alueen koillisosaan. Niiden liittyminen viljelyyn ei ole niin selvää kuin edellisten. Röykkiöt 22-23 ja 30 muodostavat vallimaisen terassin reunan. Hoidon yhteydessä 200-luvulla kokonaisalueelta on löydetty ainakin kymmenkunta uutta röykkiötä kartoitettujen lisäksi. Alueen luonne ja ajoitus jäävät toistaiseksi avoimiksi. On vaikuttaa kuitenkin siltä, että sen ikä on usemapia vuosisatoja. Alue on voitu raivata historiallisella ajalla tai vaihtoehtoisesti kyse on vanhemmista röykkiöistä. Röykkiöiden ryhmittyminen Mustijoen ja Haikoon kylien rajalle voi viitata siihen, että kohde on syntynyt ennen mainittujen kylien välisen rajan muodostumista.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.5.2007

Osa-alueet

1 Koko alue

2.40 ha

Yleissuunnitelma

Laatija:	Päivi Maaranen
Päiväys:	13.12.2006
Hoitotaho:	ei määritelty
Ympäristötuki:	ei myönnetty

Hoitotavoitteet

Storkärrbackenin perusraivaus aloitettiin vuonna 1996, mutta kohteen raivaus jäi kesken. Raivausta viimeisteltiin seuraavina vuosina mutta työ on jäänyt keskeneräiseksi resurssien puutteen vuoksi. Nykyinen hoitoalue on alun perin raivattua pienempi ja hoidon intensiteettiä on pienennetty. Hoitoaluetta ei ole toistaiseksi tarkoitusta laajentaa eikä viimeisen täydennysraivauksen vuodelta 2004 jälkeen hoidon intensiteettiä kasvattaa. Työt keskittyvät täydennysraivausten viimeistelyyn. Kohteen hoidon perusteluna on muinaisjäännöksen säilymisen parantaminen metsäkasvillisuutta säätelemällä. Alue on varttunutta kuusikkoa, mikä happamoittaa maaperää ja on ongelmallinen myös tuulenkaatoherkkyytensä takia. Kohde on osittain tutkittu mutta kohteen luonteen ja iän määrittely edellyttää lisätutkimuksia. Suuri osa kohteesta on edelleen tutkimatta. Kohde on paikallisesti melko vähän merkittävä käyntikohde eikä erityisen tunnettu. Kohteen hoidon yleistavoitteena on röykkiöalueen ja röykkiöiden täydellisen metsittymisen estäminen. Kohteen hoidon erityistavoitteena on röykkiöiden maastossa näkyväksi tekeminen ja kohteen kunnon jatkuva tarkkailu. Lisäksi paikannetaan ja dokumentoidaan kohteessa hoidon yhteydessä löytyvät mahdolliset uudet rakenteet.

Hoito-ohje

Kohteen hoidossa korostuvat maisemanhoidon menetelmät. Rakenteiden kunnostamiselle ei ole tarvetta. Kohteen varustaminen nykytasoa korkeammaksi ei ole kiireellistä. Maisemanhoidon menetelmistä korostuvat maastonsiivous, vesakonpoisto ja yksittäisen puiden poisto. Maastonsiivouksen avulla estetään röykkiöiden peittyminen eloperäiseen roskaan ja jätteeseen haravoimalla röykkiöt. Vesakonpoiston avulla estetään alueen metsittymistä ja umpeenkasvua. Yksittäisten puiden poiston avulla estetään mahdollisia myrskyvaurioita röykkiöihin liittyen. Pitkällä tähtäimellä alueella on tehtävä kuusikon päätehakkuu, missä mäntyä ja lehtipuita jätetään kohtuullisen tiheään siemenpuuasentoon. Samassa yhteydessä murskataan tai poistetaan alueelle kasattu perus- ja täydennysraivauksien haketettava raivausjäte. Kohteen hakkuu on perusteltua myös muinaisjäännöksen hoidollisista syistä, vaikka maisemahakkuu harvaan puustoon olisi todennäköisesti paras ratkaisu. Alueen kunnostus etenee seuraavasti: 1) hakkuun valmisteluvaihe, missä röykkiöt merkitään paaluin ja muinaisjäännöskyltein sekä muinaisjäännösnauhoin. Vesakko ja kuusentaimet raivataan ennen hakkuuta. 2) harvennusvaihe, missä valtapuusto harvennetaan ja kuljetetaan pois alueelta. Mahdollisuuksien mukaan oksajäte haketetaan ja kuljetetaan lämpövoimalaan tai vastaavaan käyttöön. 3) maastosiivousvaihe, missä loppu hakkuujäte siivotaan alueelta ja kompostoidaan maastoon tai poltetaan. Röykkiöt siivotaan tässä yhteydessä oksista ja lehdistä. 4) polun merkintä alueelle tarvittaessa 5) siirtyminen ylläpitävään hoitoon.

Taustatiedot

Maisemamaakunta:

Suomenlahden rannikkoseutu

Selvitykset

Ei tietoa kasvillisuus- tai muista luontokartoituksista.

Kartat

Kohde näkyy Kuninkaan kartastossa (1700-1800 -lukujen taite) peltona tai pellon ja metsän reuna-alueena. On todennäköisesti ollut metsälaitumena tuolloin eli hakana.

Luonnonympäristö

Topografia

Polygeneettinen, kevyesti maapeitteinen kohouma mariinisessa korkokuvassa, loivasti kumpuileva togprafia. Länsiosassa kalliopaljastumia ja hyvin ohuen turpeen peittämää avokalliota. Itäosassa maasto on multavaa hiekan ja hiesun sekaista. Itäosa myös lehtomaista, kosteaa, ilmeisen ravinteikasta aluetta.

Kasvisto

Osin tuore kangasmetsä (MT), osin kuivempaa kalliometsää. Alavin alue kosteaa lehtoa (OMaT). Valtapuuna kuusi, pensaskerros heikko paitsi lehdon aluetta. Voimakkaasti aluskasvuskuusikko paikoin. Kenttäkerros kuusikon alta valon puutteessa paikoin taantunut. Ei tietoa arvokkaista kasvilajeista. Kulttuurivaikutuksen näkyvät merkit kadonneet metsittymisen vuoksi.

Eläimisto

Ei tietoa eläimistä.

Kulumisherkkyys

Itäosassa maaston multavuuden ja "pehmeyden" vuoksi selkeä maastovaurioiden vaara, mikäli alueella ajetaan koneilla silloin kun maasto ei kanna. Kestää normaalin kävijäkulutuksen ja myöhemmässä vaiheessa laidunnuksen.

Käyttömahdollisuudet

Infotaulu:	ei infotaulua
Kyltti:	ei
Viitoitettu:	ei

Maankäyttö

Metsätalouskäytössä, ei maankäyttöpaineita. Metsänkäsittely lähivuosina perusteltu toimenpide.

Varustus

Vesi saatavissa puronotkosta, sähkö tuotettava polttomoottorikäyttöisellä aggregaatilla. Hoitoalueen pohjoispuolella olevaa täyttömaa-aluetta voidaan hyödyntää esimerkiksi parkkipaikkana. Yhteydet alueelle ovat kokonaisuudessa hyvät, koska hoitoalueen länsireunaa kulkee mm. kevyen liikenteen väylä Muutamia vanhoja metsäteitä, aloitettu kulkuväylän raivaus vuonna 1996.

Käyttömahdollisuudet

Sijaitsee yleisen tien ja kevyen liikenteen väylän varrella, soveltuu hoidettuna paikalliseksi nähtävyyskohteeksi ja opetukseen. Liikenne läjitysalueelle voi haitata kohteessa käymistä. Tie läjitysalueelle suljettu puomilla ja lukolla.

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Hotton Storkärrbacken 613010027, kivirakenteet, asuinpaikat

kopioi linkki tälle sivulle: