 |
| Raasepori | |
| Skogbyn ruukki | 835400002 |
| Hoitoalue: | Uusimaa |
| Hoitotaho: | muu |
| Ajoitus: | historiallinen |
| Tyyppi: | muinaisjäännösryhmät |
| Koordinaatit: | ETRS-TM35FIN P: 6650248 I: 289579 |
| Pinta-ala: | 5.56 ha |
| Peruskartta: | Lappvik 201112 |
| Luonti: 19.2.1997, Viimeisin muutos: 4.8.2011 | |
 takaisin |
|
 Yleiskuvaus |
| Kohdetta on hoitanut Uudenmaan ympäristöpiirin ULLA-projekti 2010-luvulla muutaman vuotena.
Skogbyn ruukki sijaitsee noin 18,5 km Hangon kirkosta koilliseen Skogbyträsketistä pohjoiseen, mereen laskevan joen varrella. Ruukki on yksi Suomen vaikuttavimmista ja tärkeimmistä teollisuushistoriallisista muistomerkeistä. Ensimmäinen masuuni rakennettiin 1686, jonka jälkeen ruukki toimi lyhyitä katkoksia lukuunottamatta vuoteen 1904 asti. Ongelmia toiminnan aikana tuottivat mm. vesivoiman ja hiilen ajoittainen puute sekä kevättulvat. Vesivoiman vähyyden vuoksi turvauduttiin monimutkaisiin patojärjestelyihin, jotka ovat voimakkaasti vaikuttaneet ruukkimaiseman kehitykseen. Nyttemmin maisema on muuttunut mm. maailmansotien jälkeen tapahtuneen peltojen ja niittyjen metsittymisen myötä. Ruukin alueella on useita rakennuksia vielä kokonaan tai osittain pystyssä. Ruukin ydinalueella on nähtävissä luonnonkivestä tehty ranskalaistyyppinen masuuni, punatiilinen masuuniin liittyvä kranssirakennus, vesiränniä kannattaneet kivipilarit, masuunia ympäröinyt raastuparakennus sekä pasutushuoneen ja myllyn jäännökset. Ruukinkartanosta on jäljellä vain kivijalka ja ulkoportaat, mutta konttorirakennus, varastorakennus sekä leivin- ja pesutupa ovat säilyneet. Alueella on lisäksi runsaasti työväenrakennusten ja talousrakennusten perustuksia, kuonatiilistä tehtyjä kellareita, kaksi sepänmökkiä ja yksi työväenkasarmi. Meren ranta on pengerretty kuonalla. Ydinalueesta noin 0,5 km kaakkoon sijaitsee toinen ruukin koskipaikka ja patoallas. Patoaltaan muodostaa pitkä ja paksu luonnonkivipato. Sen alapuolella on pieni kivirakennus, joka on viimeksi toiminut vesimyllynä. Rakennuksen katto ja välipohja ovat luhistuneet, mutta raunioiden alla on hyvin säilynyt vesiratas. Lisäksi alueella on pieni asuinrakennus ja ulkorakennus, ja patoaltaan länsilaitaa kiertää vanha tie. Tien varrella on myös asuinrakennusten paikkoja. Ruukin toimintaan liittyvien rakenteiden lisäksi alueella on havaittavissa II maailmansodan aikana rakennettuja linnoituslaitteisiin liittyviä rakenteita, lähinnä maahan kaivettuja etuvarustusten pesäkkeitä ja korsujen kuoppia. Varsinainen pääpuolustusasema sijaitsee betonibunkkereineen ja panssarivaunuesteineen noin 2 km ruukilta koilliseen. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 1.4.2016 |
| Osa-alueet |
| 1 Eteläinen pato | 0.72 ha |
| 2 Masuunin alue | 1.28 ha |
| 3 Patolammet/tie | 1.68 ha |
| 4 Työväenasunnot | 1.88 ha |
| Yleissuunnitelma |
| Laatija: | Päivi Maaranen |
| Päiväys: | 13.12.2006 |
| Hoitotaho: | muu |
| Ympäristötuki: | ei myönnetty |
| Hoitotavoitteet |
| Skogbyn ruukilla tehtiin hakkuu vuonna 1996, missä yhteydessä Museovirasto siivosi hakkuutähteitä ruukkialueella. Työtä jatkettiin vuonna 1997, missä yhteydessä tehtiin loppuun myös aloitettu lammasaita. Vuosina 1998-2003 työtä kohteella ei voitu tehdä resurssien puutteen vuoksi paitsi lammasaidan korjaamiseen liittyviä tehtäviä 1990-luvun lopulla. Kohdetta on laidunnettu vuodesta 1997 miltei joka vuosi ruukin keskeisimmällä alueella.
Hoitoalueeksi rajautuu ruukkialueen keskeisin osa pohjoisemman patolammen pohjoispäässä työväenasuntoalueineen ja rakennejäänteineen sekä pohjoisen patoaltaan itäreuna aina eteläisemmän patoaltaan pohjoispäässä sijaitsevalle myllylle ja metsästysmajalle saakka. Nykyisellään mekaanista hoitotyötä tehdään melko pienellä alueella laidunnetun alueen ulkopuolella eikä hoitoaluetta ole tarkoitus toistaiseksi merkittävästi laajentaa. Hoidon perusteluna on muinaisjäännöksen säilymisen parantaminen ja rakenteiden lisätuhoutumisen estäminen. Skogbyn ruukki on yksi vanhimpia ruukkialueita Suomessa ja siten teollisuuhistoriallisesti arvokas kohde. Kohde on paikallisesti suosittu käyntikohde, mutta kulkureitit alueelle on suljettu lukituin puomein. Kohteen hoidon yleistavoitteena on muinaisjäännöksen kunnon valvonta ja rakenteiden pitäminen kasvittomina. Kohteen hoidon erityistavoitteena on ihmisen seuralaislajien ja koristekasvilajien esiintymisen seuranta. Hoidon tavoitteita asetettaessa ja menetelmiä valittaessa on otettava huomioon alueen erityiset luontoarvot ja niistä johtuvat suojelumääräykset. |
| Hoito-ohje |
| Skogbyn ruukin hoidon menetelmissä korostuvat maisemanhoito ja rakentaminen. Rakenteiden kunnostamiselle sekä tukemiselle on paljon tarvetta, mutta resurssit eivät toistaiseksi riitä siihen. Kohteen varustaminen opastaululla on perusteltua, jos siihen löytyy resursseja esimerkiksi paikallistasolla tai maanomistajan puolelta.
Maisemanhoidon menetelmistä korostuvat maastonsiivous, vesakonraivaus ja yksittäisten puiden poisto. Maastonsiivouksen avulla poistetaan roskat ja kertyvä eloperäinen aines muinaisjäännöksen rakenteista ja läheisyydestä. Vesakonraivauksen avulla estetään puuvartisen kasvillisuuden leviäminen muinaisjäännöksen rakenteisiin. Yksittäisten puiden poisto kohdentuu rakenteissa olevien puiden poistoon. Rakenteiden kunnostamisen ja tukemisessa korostuvat yksittäisten rakenneosien tukeminen paikalleen puisin tukirakentein. Lisäksi kunnostetaan mahdollisuuksien mukaan kellareita ehkäisemällä niiden hajoamista ulkopuolisin suojakatosrakentein. Muurien kuntoa tarkkaillaan ja tarvittaessa tehdään pieniä kalkkilaastikorjauksia. Tarkemmat hoitotavoitteet ja –ohjeet on esitelty osa-aluekuvausten yhteydessä. |
| Taustatiedot |
| Maisemamaakunta: | Suomenlahden rannikkoseutu |
| Perinnebiotooppi (inventoitu): | Skogbyn ruukin kallioketo, P+ |
| Selvitykset |
| Kohteesta tehty 1990-luvulla tutkimus (tarkemmat tiedot: Erkki Härö/Museovirasto).
Kalevi Keynäs/Helsingin yliopiston Tvärminnen tutkimusasema (luontoarvot). |
| Kartat |
| Fiskarsin arkistossa runsaasti Skogbytä koskevaa aineistoa, mm. vanhoja karttoja, joista kuvattu dialle
1) Inegokarta öfver Skogby Rusthåll uti Nylands län Raseborgs va hd Tenala sn. Uppmätt år 1887 af A. Carlsberg, skogsförvaltare. Originaali Fiskars historiska arkiv 81.1 (2 diakuvaa; kuvat PM 36 ja PM 37)) 2) Karta öfver skogby lägenhets åkrar och en del ängar indelade för rationel bebrukning. År 1890 af Karl Johan Forsberg. Originaali Fiskars historiska arkiv 84.1 (3 diakuvaa, kuvat PM 34 ja PM 35, kolmas annettu arkistoon.) |
| Luonnonympäristö |
| Topografia | |
| Polygeneettinen korkokuva, missä kallioperä graniittia ja maaperä moreenia. Lisäksi savi-alueita ja sora-hiekka -alueita. Ihmistoiminnan vaikutuksesta paikoin on hyvin rehevää ja ravinteista, erityisesti ruukin toiminta-alueella ja vanhojen peltojen alueilla. |
| Kasvisto |
| Kalliokasvillisuus, moreenipeitteisillä alueilla mäntyvaltainen metsä tai lehtisekametsä; VT, MT
Glasifluviaalisen aineksen alueella lehtokasvillisuus; OMT, OMaT Patoaltaisssa kosteikkokasvillisuus. Valtapuusto hakattu hakkuissa 1996-1997. Runsas lajisto, myös kulttuurikasveja. Patolammet luonnonsuojelullisesti arvokkaita alueita, samoin merenrannan kallioalue masuunista koilliseen. Pohjoisempi patoallas on umpeenkasvun seurauksena kehittynyt osin luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi kosteikoksi. |
| Eläimisto |
| Eläimistöä koskevat tiedot erikseen tehdyissä luontoselvityksissä. |
| Kulumisherkkyys |
| Pohjoisemman altaan pato oli vaurioitunut raskaan liikenteen (tukkirekkoja) vuoksi, mutta vaurio korjattu 1990-luvun lopulla. |
| Käyttömahdollisuudet |
| Infotaulu: | ei infotaulua |
| Kyltti: | ei |
| Viitoitettu: | ei |
| Maankäyttö |
| Kohteessa on loma-asutusta ja paikalliset käyttävät sitä virkistysalueenaan. Alueen suojelu on huomioitu Hankoniemi 2000 osayleiskaavassa. Ruukille johtavien teiden varsille on mahdollisesti tulossa ympärivuotista omakotitaloasutusta. |
| Varustus |
| Ruukin rakennuksista osa on purettu, osa paikallaan joko pystyssä tai osin raunioituneena. Masuuni ja masuunikranssi ovat paikallaan, samoin vesiränniä kannattaneet kivipilarit ja masuunia ympäröineen raastuparakennuksen seinät. Masuunin seinät on vahvistettu 1988 Museoviraston toimesta. Pasutushuoneen seinistä osa on tallella, pasutusuunien kohdalla on kaksi tiilikumpua. Pasutushuoneen lähellä ovat 1700-luvulla rakennetun myllyn jäännökset; niiden alla oleva puro on pääosin kivetty.
Läheinen merenranta on pengerretty kuonalla, ja masuunin läheisen kallion päällä on ajosiltojen alkuja sekä hiiliuunien pohjia. Ruukinkartanosta on jäljellä vain kivijalka ja ulkoportaat, sen kanssa kulmittain sijaitseva konttorirakennus on edelleen pystyssä. Pystyssä ovat myös kookas varastorakennus, leivin- ja pesutupa, työväenkasarmi, kaksi sepänmökkiä sekä laiturirakennus. Lisäksi alueella on runsaasti talous- ja asuinrakennusten kivijalkoja. Ruukin patoaltaat on padottu harmaakivistä tehdyillä padoilla. Puoli kilometriä masuunilta kaakkoon sijaitsevan toisen padon yhteydessä on neliömäinen, viimeksi vesimyllynä toiminut rakennus, jonka katto ja välipohja ovat luhistuneet. Rakennuksen alla on säilynyt ylävesiratas. Patoaltaan pohjoisrannalla on kaksi pientä rakennusta ja länsilaitaa kiertää tienpohja. Ruukkialueella on myös runsaasti kuonatiilistä rakennettuja kellareita sekä toisen maailmasodan puolustusvarustuksiin liittyviä pesäkkeiden ja korsujen kuoppia. Sähkö ja vesi saatavissa sopimuksen mukaan maanomistajalta. |
| Käyttömahdollisuudet |
| Kunnostettuna kohde soveltuu matkailuun ja opetukseen, mutta ilman teiden kunnostamista ja leventämistä sinne ei voi ohjata vilkasta liikennöintiä ja suurta yleisöä. Kohteella on merkittävä kulttuurihistoriallinen ja luonnonhistoriallinen arvo. |
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Rajauskartta 2008 |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Skogbyn ruukki 1000018304, teollisuuskohteet
