Kummuilla kasvaa kangasmetsää, alarinteillä lehtomaista kasvillisuutta.
Puut ja pensaat: Alueen harvan puuston valtalaji on mänty, koivua on myös vähän sekä pihlajan vesoja. Pensaikko on sen sijaan melko monilajista. Eniten on vanhaa villiintynyttä koristekasvia terttuseljaa sekä luonnonvaraista orjanruusua. Myös katajaa kasvaa rinteillä, samoin niukasti tuomea, taikinanmarjaa ja vadelmaa. Yksittäinen korpipaatsama löytyy kumpujen välistä sekä pähkinäpensas kaakkoisrannan pensaikosta mm. pajujen ja harmaalepän seurasta.
Kumpujen välissä on rehevämpää ja kosteampaa kasvustoa kuin muualla eli ravinteita vaativaa nokkosta, koiranputkea ja korkeaa heinikkoa. Länsi- ja etelärinteitä peittää kuivahko ketokasvillisuus, muuttuen alarinteillä kuitenkin kosteammaksi niityksi.
Kasvistoa leimaa voimakkaasti ihmistoiminnan vaikutus. Alue on ollut ilmeisesti laidunniittynä ja hakamaana vielä muutama kymmenen vuotta sitten.
Perinnemaisemaluokitus: M-
Kumpareiden jyrkillä etelä- ja länsirinteillä on karua kuivaa pienruohoniittyä, joka alempana muuttuu tuoreeksi heinäniityksi. Huomionarvoisista lajeista Komosissa esiintyy pähkinäpensasta, ahde- ja mäkikauraa, sikoangervoa, syylälinnunhernettä, ketopiippoa, heinäratamoa sekä nuokkukohokkia. |